Syksyn merkit
Mihin kaikki aika on mennyt. Kysymys on retorinen, koska tähän ei ole vastausta. Varmin syksyn merkki on eurooppalaisen sarjajalkapalloilun käynnistyminen. Mitä ihmettä? Vastahan Valioliiga laitettiin pakettiin. Siitä on vain hetki, kun Mestareiden liiga ratkesi. Vasta eilenhän Buffis ajettiin kentältä, Mourinho murjotti sivurajan tuntumassa ja Málaga tippui alemmalle sarjatasolle. Nyt olisi tarkoitus aloittaa sama rumba taas uudestaan.
- Kanavapakettiasia. Nythän on niin, ettei minulla ole tällä hetkellä mitään maksullista pakettia hankittua. Netflixiä ei lasketa, koska sieltä ei tule urheilua ja sen maksaa siskoni (!!). Vanhoina hyvinä aikoina Yleisradio näytti aina lauantain parhaaseen katseluaikaan yhden herkkupalaottelun Valioliigaa. Nykyään joutuu kaikesta maksamaan erikseen. Miten tämä tilanne ratkaistaan? Luulen, että ongelma ratkeaa omalla painollaan syksyn kuluessa. Kuvitelkaa seuraavanlainen tilanne: Lauantai-ilta. Valioliigassa tiedossa Manchesterin derby. Ennakkospekulaatiot huipussaan. Avopuoliso kaivaa kuvettaan ja tilaa kanavapaketin. Hätätilanne ratkaistu. Jään siis odottavalle kannalle.
- Ronis. Krisse. Ronttu. Rakkaalla aikuisella geelitukkamiehellä on monta nimeä. Tänä syksynä hänellä on kuitenkin uusi pelipaita päällä. Jotenkin tuntuu epäuskoiselta edes ajatella Ronaldoa Juven mustavalkoraidallisessa paidassa. Yhtä kaikki siinä hänet nähdään. Turha lienee unelmoida liian pitkälle. Olen kuitenkin jo mielessäni hekumoinut UCL-finaalilla, jossa kohtaavat Real ja Juve. Barca ja Juvekaan ei ole olisi kaukana klassikosta. Pelataanpas nyt kuitenkin alkuun Serie A:n ja La Ligan pelejä ja katsotaan kenellä kestää kunto.
- Valioliigaveikkauksissa ollaan melkein yksimielisesti sitä mieltä, että City uusii mestaruuden. En ole paneutunut tähän asiaan sen enempää, mutta uskallan silti olla eri mieltä. Kuinka moni oli kesällä ihan satavarma, että Saksa uusii maailmanmestaruuden. Niinpä. City on kova ja Pepillä on pelikirja hallussa. Uskon (ja myös toivon) silti vakaasti, että Pooli ja Manu ainakin laittavat kampoihin ja toivon mukaan kunnolla. Toki myös yllättäjälle on tilaa.
Vaikka vielä kai ollaan yhä virallisesti kesän puolella, niin mieli alkaa jo seikkailla syksyyn. Täydellinen lauantai-ilta on seuraava: Järkevän mittainen juoksulenkki (kyllä!!). Kotona lenkkisaunaan. Sen jälkeen ruoanlaittoa (ehkä pizzaa tai sitten joku pasta, suunnittelu on tässä asiassa tärkeää). Televisio auki. Valioliigan herkullinen peli, jossa mukana ainakin yksi suurista ja legendaarisista (Manu, City, Liverpool, Tottenham, Arsenal, Chelsea (Olen pahoillani, etten lukenut Evertonia tähän kastiin)). Teen juontia jalkapalloa katsellen. Ulkona ulvoo tuuli ja värikkäät lehdet heiluvat puissa. Ottelun päätyttyä on jo pimeää.