Urku auki
Loppukirissä on jotain maagista. Se hetki, kun voimat eivät enää riitä ja sitten ne riittävätkin. Rytmin vaihdos. Kasvoilla näkyvä tuska, joka jollain tavalla voitetaan. Se ratkaiseva rutistus, joka vie vastustajan edelle. Askelten päättäväisyys. Silmistä kuvastuva pohjaton voitontahto. Eilen todistin monta mieleenpainuvaa loppukiriä. Miesten 5000 metrin loppukilpailu tuntui ennakkoon Norjan ja Etiopian taistolta. Sitä se ei […]