13.11.2021 anuhelena

Pieni matkani Ranskaan

Aloin luonnostella matkaani paperille, varsinkin kun satuin löytämään siihen vallan osuvan pikkuisen muistikirjan. Oli helpompaa pakata tavarat ja miettiä valmiiksi kaikki tarpeellinen.

Kaikki oli valmiina yhtenä perjantaisena aamuna, kun lähdimme kohti Helsinkiä klo 03.00. Suorastaan pelotti noin aikainen aamulähtö, mutta se kyllä meni ihan mallikkaasti.

Saavuimme Bordeauxin pienehkölle lentokentälle Amsterdamin kautta samaisena aamupäivänä. Lennot sujuivat aivan hyvin, vaikka ne saivatkin Rexonani pettämään. Käytin mindfulnessia apuna ja kuvittelin minun ja ystäväni suojakuplan sisälle. Kuplan päällä oli iso, lempeä propeli, joka tilanteen tullen olisi saattanut meidät maanpinnalle pehmeästi. Näin olin siis järkeilllyt lento-onnettomuuden kohdatessa.

Ystäväni Jaana on kokenut matkustelija ja näin ollen hänen seurasssaan oli varsin mutkatonta siirtyä kaikenmaailman turvatarkastuksista checkinneihin. Minä kun en osaisi ikipäivänä esim toimia lentokentällä niin, että loppujen lopuksi istuisin koneessa ja vielä oikealla paikalla🤭.

Vuokra-auto muuttui Huyndaista Mersuun vuokrafirman kömmähdyksen vuoksi ja sehän sopisi naiskaksikolle varsin hyvin! Matkalaukut autoon ja sitten kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa, parin tunnin ajomatka päähän. Minä istuin Mesen etupenkillä leuka auki loksahtaneena. Mitä ihania linnoja täällä onkaan!!

Saint-Jory De Chalais

Yövyimme pari ensimmäistä yötä Jaanan ystävien luona. Illan pimetessä suloinen ranskankieli vain soljui korvissani ja taisin olla muutaman sentin ilmassa tuoliltani ihastuksesta kielen sulosoinnuista. Minut otettiin ystävällisesti vastaan ja illallistettiin yhdessä isossa porukassa. Myös naapurin maanviljelijä liittyi seuraan ja hetki oli kuin elokuvasta, jossa pitkä pöytä on katettu ja syödään ja juodaan ja nauretaan. Fantastique!

Osa puhui jopa suomenkieltä, jotkut vain pelkkää ranskaa, mutta en kokenut itseäni ulkopuoliseksi lainkaan. Jaana tulkkasi, minkä ehtisi ja tottakai, tyylilleni uskollisesti, murjautin pari vitsiäkin siinä viinilasien kilahdellessa. Välillä hymyilin nyökkäillen ja sievästi ripsiä räpsyttäen, aivan kuin ymmärtäisin, mistä oli kysymys.Todellisuudessa, ei ollut aavistustakaan, mistä oli puhuttiin, toivoin vain, ettei ainakaan esimerkiksi siitä, että maanviljelijän parhaan siitossonnin sukukalleudet olisi palaneet sähköaitaan kiinni🙈. Täytyy kyllä sanoa, että ranskankieli on älyttömän vaikeasti tulkittavaa. En kertakaikkiaan ymmärrä sanaakaan.

Tänään käytiin pienessä Brantomen kaupungissa. Tämä maaseudun kauneus ja vanhat linnat ja rakennukset vetävät kyllä hiljaiseksi. En varmaan ole milloinkaan nähnyt mitään näin kaunista.

Kierreltiin, valokuvattiin ja shoppailtiin. Tässä alla liuta kuvia sieltä, huomenna lähdetään eteläisen Ranskan mutkikkaita sivuteitä pitkin, kohteena Villefrance-de-Conflent. Vielä illallinen ja aperitiivi, jossa oli muunmuuassa hanhenmaksaa ja shamppanjaa. Huhhuh, alan olla kohta niin internätsönääl, että morjens!