Ihana iltalenkki

 

lenkki3.jpg

Unohduin eilen katolle ottamaan aurinkoa, kun puhelimestani loppui akku. Suunnitelmissani oli lähteä rannalle Vetosalin puistojumppavariaatioon, mutta ajantaju katosi täysin ja keskinkertainen hömppäkirja vei mennessään. Kotiin palatessani huomasinkin kellon käyvän lähempänä kuutta, eikä neljää kuten olin luullut…

Laitoin äkkiä pahoitteluviestin Natalle, ja totesin että ulos on joka tapauksessa päästävä, ja tästä tuleekin lenkkipäivä.

 

lenkki1.jpg

Onneksi kävi näin, koska eilinen kesäilta oli täydellisyyden tiivistymä!

Lähdin matkaan yhdeksän jälkeen, jolloin sää oli lauhtunut – ette ikinä arvaa – täydelliseksi. Kävelin, hölkkäsin ja juoksin läpi Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan rantojen ja niittyjen ja hymyilin koko matkan kuin mikäkin idiootti. Eilinen oli liikkumisen riemua puhtaimmillaan, ja mulle muistuivat kirkkaina mieleen parin vuoden takaiset lenkit San Diegon ylväissä maisemissa. 

Siellä oli mäkiprofiilia jos jonkinmoista, ja me tyttöjen kanssa haastettiin toisiamme tekemään naurettavia määriä askelkyykkyjä. Muistan ikuisesti yhden päivän, jolloin juoksin maailman stereotypisintä jenkkitietä ja iPodissa pauhasi tämä biisi.

Olisikohan ulkona kauniissa säässä liikkuminen yhtä ihanaa, jos sitä voisi tehdä joka ikinen päivä? A. Sinivaara ei ainakaan koskaan pahemmin valita säätiloista tai maisemista.. Pitäisiköhän munkin nostaa kytkintä ja suunnata Kaliforniaan??

 

lenkki4.jpg

Ehkei mennä asioiden edelle, Suomen kesä on nimittäin ihana. 

Lenkin pituus oli lopulta reilun 7km ja aikaa kului reilu tunti. Aika rauhallista menoa siis kokonaisuudessaan, mutta sehän kelpasi. Jalkapäivän jälkeen kipuillut koipiosasto tykkäsi ja on ollut tänään vetreänä.. Ok, ja jouduin pysähtymään pari kertaa pelastamaan asfaltille eksyneitä kastematoja.. Joo, oon vähän sellanen eläinrakas hippi – eläimestä riippumatta.

 

lenkki2.jpg

Oi ilta-aurinko ja sen viimeiset säteet. Näistä tankkasin energiaa patterit täyteen. Huomenna onkin hyvä päivä pumpata niillä enssyillä lihakset taas kipeiksi!

 

p.s. Uusin myös lenkkilistan! Uusi lista sisältää lähinnä psykedeelistä klubijumputusta, jonka tahtiin on kiva kipittää menemään.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Mieli

TPK: When my coach says jump I say how high!

wallball.jpg

Tänään sitä taas hypittiin ja pompittiin käskytettyinä – ja mukavaa oli! Vetosali oli taas täynnä porukkaa ja 45min MIX-tunti tehtiin pareittain tai kolmen hengen ryhmissä. Kukaan ei varmaan ylläty kun kerron, että Nata liihotteli taas kerran paikalle ennen tunnin alkua ja totesi tyytyväisenä, että ”sähän oletkin jo pistänyt meille painot, kiva!”. 

Mun pitäisi ottaa Natalta vähän oppia treenipainojen latomisessa. Mä alan aina aluksi vähän nössöillä, ja pistän painot joilla tiedän pärjääväni kaikkien kierrosten ajan. Mutta miksi? Miksen vaan pistä niitä itselle isoja rautoja heti alkuun, ja vähennä kuormaa sitten kun voimat alkaa ehtyä?

Pitäisi vaan rohkeasti mennä enemmän pois mukavuusalueelta!

No, kävihän se onneksi näinkin päin että lisäsin painoja pitkin treeniä. Voimaosuudessa tehtiin alkavalla minuutilla kiertoa: etukyykky – mave – leuanveto. Jokaista liikettä 8 toistoa, kierroksia viisi ja kierrosten välissä n. 1min palautukset. Painot olivat jotakuinkin:

  1. 27,5kg – 50kg – paksu kuminauha
  2. 32,5kg – 55kg – paksu kuminauha
  3. 38,5kg – 60kg – paksu kuminauha
  4. sama kuin edellinen
  5. sama kuin edellinen

Voimaosuus sujui oikein mukavasti, ja mua vastapäätä kyykännyt tyttö piti mun kyykkäysvauhdin hyvänä. En vieläkään uskalla kyykätä ihan syvälle ampiaispepun takia, mutta vähintään parallel oli päivän sana!

Myös mave kulki mukavasti, ja viimeisillä kierroksilla sain siihen jonkun ihan älyttömän puhdin. Kasi nousi kevyttäkin kevyemmin ja hyvällä formilla. Taidan jopa taputtaa itseäni selkään tämän johdosta! Tosin, tämä tarkoittanee sitä, että ensi kerralla pitää ottaa isommat painot..

 

sapesanttukahvakuula2.jpg

Leuanveto se vaan on aina yhtä paha heikko lenkki.. Tekemällähän se tosin vain kehittyy, ja mitä muuta mulla muka olisi kuin aikaa? Totuus: oon kade, kun Nata saa jo 3….

 

nataleuat.jpg

Kestävyys-osiossa tehtiin viiden liikkeen kiertoa 1min / liike ja 30sec siirtyminen seuraavaan liikkeeseen. Tämä tuntui viime viikon 20min kestävyystreenin jälkeen lastenleikiltä ja taidettiin vähän naurahtaa, kun kuultiin että kierroksia on vain yksi. Liikkeet olivat:

  • burpee
  • abmat-vatsat
  • etuheilautus kahvakuulalla (16kg kuula)
  • wallball (6kg pallo)
  • soutu

nataburpee.jpg

nataburpee2.jpg

Treeni oli kertakaikkisen mukava, ja hyvässä seurassa tekeminen aina sitäkin mukavampaa! Kestävyys-osuus oli ihan oikeasti aika iisi, vaikka wallballit eivät tuntuneet koskaan loppuvan.

Olen jotenkin superiloinen tuonne salille muodostuneesta jengistä. Treenin jälkeen kiusattiin taas Santtu-parkaa ja käskytettiin se elävöittämään näitä kuvituksena näkyviä treenikuvia. Kaikista hajottavin oli jonkinsorttisena sarkastisena neronleimauksena tullut: ”SYNKRONOITU HAUISKÄÄNTÖ!!”

Tätä kuvaahan ei pitänyt julkaista missään, mutta meininki on liian täydellinen:

synkronoituhaba.jpg

Santtua hävettää ja se huutaa jo tässä vaiheessa että ”nää ei sitten mee mihinkään”, meitsi yrittää tosissaan ja Nata ei vaan enää kestä. Teidän kanssa on parasta reenaa!

Kuvaussessioiden jälkeen jäätiin vielä soutamaan pari kilsaa ja tekemään kevyttä kehonhuoltoa. Pitäisi ehkä haastaa tyypit pari kertaa viikossa Polte-henkisiin pitkiin kehonhuoltotunteihin.. Muistaisinkohan mä vielä kaikkia huippuja liikkeitä? Jätän asian hautumaan 😉

Nyt kiskaisen viimeiset palkkarin jämät naamaan ja lähden suihkuun. Fiilis oli jotenkin niin kohdillaan, että oli pakko tulla näpyttämään raporttia HETI!

Fiilis on siis tosiaan parantunut, ja olen siitä äärimmäisen onnellinen 🙂

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta