Miten kovan stressin voivat koulutyöt aiheuttaakaan. En ole päässyt blogin pariin melkein viikkoon, sillä tein tietoisen päätöksen, että jos minulla on asukuvauksia tärkeämpää tekemistä, en edes avaa Lilyä välilehdelle. Enkä sitten avannut, kun ahersin joka päivä uuden kouluprojektin kanssa.

Viikonloppuna sain onneksi rentoutua. Olen viime aikoina pyhittänyt viikonloput automaattisesti kaikelle muulle tekemiselle kuin koulujutuille, joten ei ole ihme, että arki-iltaisin hukun hommiin. Nyt ahersin kuitenkin mielelläni koulutehtäviä viikolla, kun tiesin, että viikonlopusta tulee ihana. Järjestin tanssitytöilleni nimittäin tupaantuliaiset luonani. Tytöt ajoivat lauantaina Helsinkiin yökamat ja viinipullot mukanaan, eikä hyvään iltaan paljon muuta sitten tarvittukaan.

Olin puurtanut töissä perjantaipäivän ja lauantaiaamun, käynyt jo torstaina ruokakaupassa ja leiponut kakun, ja lauantaina vielä siivoilin ja kokkasin ruoan valmiiksi tyttöjen saapumista varten. Vaikka illanistujaisissa on aina pientä laittamista, tykkään hirveästi järjestää yhteisiä tapaamisia, joihin vieraat saavat vain saapua ja nauttia olostaan.

Instagram päivittyi tiuhaan tahtiin.

Sen verran uupunut ja toisaalta innostunut kyllä olin, etten muistanut heilua kameran takana kuin vasta ruoan jälkeen! Kattauksessa ei mitään nähtävää olisi ollutkaan, mutta fiesta-salaatti oli herkullista ja ainakin oman valtavan annokseni olisi voinut ikuistaa. Söimme nacho-jauheliha-kidneypapusalaattia juustodipillä, creme fraichélla ja salsalla kuorrutettuna, jälkiruokana oli porkkanakakkua, naposteltavana sipsejä, dippiä, keksejä, suklaata ja hedelmätoffeeta. Kaiken tuon syömisen jälkeen olimme kaameassa ähkyssä, ja istuimmekin loppuillan sohvalla viinilasit kätösissä. Yöpalaksi olin varannut vielä lihapiirakoita nakeilla ja sinappikurkkusalaatilla, mutta vain kolme seitsemästä tytöstä jaksoi valvoa uuteen nälkään asti.

Höpöttelimme puoli kolmeen asti yöllä, kunnes emännän luomet painuivat kiinni. Kolme tydyä lähti vielä hieman epäonnistuneelle baarireissulle Helsingin yöhön, ja aamulla heräilimme koko porukalla puoli yhdentoista aikaan aamiaiselle. Paistoimme croisanteja, keitimme täyden pannun kahvia ja istuimme rauhassa aamiaispöydässä.

Lähdimme päivällä kaupungille, muutaman kaupan kautta pizzeria Barbarossaan ja pizzalaatikoiden kanssa takaisin kotiin. Sunnuntaisapuskan jälkeen oli aika lähteä Lohjalle treeneihin, ja viikonlopun kruunasi yhteinen, pienehköstä väsymyksestä huolimatta oikein hyvin loppuun ponnisteltu tanssitunti. Olen onnellinen upeista tanssikavereistani, joiden kanssa vietetty aika on aina yhtä ihanaa. On uskomatonta, miten hyviä ystäviä yhteen ryhmään summamutikassa sullotuista tanssijoista voi tulla. Niin hyviä, etten usko viini-iltojemme loppuvan koskaan.

Kuten illalla, aamullakaan en muistanut tarttua kameraan. Aamiaisen jälkeen näytti tältä.