Mistä tiedän että olin parantumassa?

Siitä että olin mieluummin omassa tilassani ja rauhassa kuin jatkuvassa meluisassa virrassa

Siitä että pystyin katsomaan pimeään enkä enää pelännyt, ei ollut enää mitään mikä olisi ollut sieltä pyrkimässä valoon

Kaikki oli näytetty

Kaikki oli tunnetasolla paljastettu

Kiitetty ja kumarrettu lopulta

Siitä että oivalsin seisovani rauhantilassa

En enää ylianalysoinut

En enää pelännyt

Miettinyt mitä muuta olisin voinut olla kuin itseni

Parantuneen tavoin loistin puhdasta kirkasta valoa

Sydänkeskuksen kautta virtaavaa vihreää parantavaa valoa

Parantavaa Luojan kultaista valoa

Herkistyen tämän kaikkeuden kauneudesta ja kiitollisuudesta saada olla osana tätä kokonaisuutta

Jokapäiväisessä hetkessä palvelijana, valona