Kuka on ihmisen värinen ?

Kuka näkee syvälle ?
Kenellä on avain sieluusi ?

Katseen verran sielusi eteisessä läsnä
Tulossa tarkkailijaksi,  kiinnostuneena avoimin mielin

Kuka on sielusi värinen ?
Kenellä on värähtelyäsi ?
Kenet päätät päästää portistasi sisään ?

Kenelle luotat näkemyksesi?

Hänelle tietenkin,  hänelle joka on saapunut
Ihmisen värinen
Värähtelyltään samaa
Aavikon kokoinen
Rajattomuus tunteessa
Kauneutta pyhää

Hänellä on avain
Hänelle avaat portin

Huominen voi alkaa ja maalata itsessään värien harmonian joka huokausten saattelemana saa sinutkin itkemään vanhaa toivetta joka nyt täytetään

Ei päivääkään liian aikaisin
Ajoituksessa täydellisessä