Mikä on kun ei vain riitä
Valtatien reunalla kassi kädessään
Kiviä kääntäen ihmettelee
Sielujen kaukaisuutta toisistaan
Tarkoituksen tunnistaa
Pinnan alle katsoessaan
Ymmärrys kasvaa
Etsii neulaa heinästä
Sama kuin vaeltaa valtamerellä
Vasta kuin oivaltaa sen että aika tarjoilee
Vasta silloin kun on se hetki
Oikea-aikaisuus
Ei yhtään aiemmin
Vaikka odottaminen sattuu
Ei yhtään aiemmin
Kasvulle on syynsä

Kärsimys kasvattajana vaaditaan
Siipensä levittäen aamuun uuteen
Oikeiden sielujen ympäröimänä
Mutta vasta silloin kun on sukeltanut
Niin syviin vesiin että pohjassa on nähnyt valon jonka kautta on halu nousta valoisalle veden pinnalle ja ponnistaa totuuden valon kautta itsekseen
Ilman valheen tahrimia vaateita
Ilman mitään turhaa
Mieluummin alastomana kuin keisarin vaatteiden koristamana
Ilman mitään
Mieluummin värisenä sieluna kuin minään muuna, vain itsenään
Peilissä kuvajainen täysin riisuttu
Aito sinä