Mistä tiedän että olin parantumassa?
Siitä että olin mieluummin omassa tilassani ja rauhassa kuin jatkuvassa meluisassa virrassa
Siitä että pystyin katsomaan pimeään enkä enää pelännyt, ei ollut enää mitään mikä olisi ollut sieltä pyrkimässä valoon
Kaikki oli näytetty
Kaikki oli tunnetasolla paljastettu
Kiitetty ja kumarrettu lopulta
Siitä että oivalsin seisovani rauhantilassa
En enää ylianalysoinut
En enää pelännyt
Miettinyt mitä muuta olisin voinut olla kuin itseni
Parantuneen tavoin loistin puhdasta kirkasta valoa
Sydänkeskuksen kautta virtaavaa vihreää parantavaa valoa
Parantavaa Luojan kultaista valoa
Herkistyen tämän kaikkeuden kauneudesta ja kiitollisuudesta saada olla osana tätä kokonaisuutta
Jokapäiväisessä hetkessä palvelijana, valona
