Sellainen minä olen. Näin kirjoitin eilen Facebook-statukseeni, samalla kun kerroin heittäneeni 9 km juoksulenkin. (Mun mielestä 9 km juoksu on osoitus siitä, että jonkinasteinen kunto on ihmiselle kehittynyt.)

Järkytyin eilen pahasti, kun pitkästä aikaa kapusin vaa’alle. En ole varmaan 3-4 kuukauteen uskaltautunut, koska päätin jotenkin kummallisesti luottaa vaistoon ruoka-asioissa, urheilla paljon ja syödä terveellisesti – voida hyvin. Viimeisen vuoden ajan vaa’alle nousu on meinaan aiheuttanut aika paljon ahdistusta.

Pojan syntymän jälkeen pääsin helposti ja nopeasti lähelle lähtöpainoa. Tämän jälkeen sain vielä liittyessäni kuntoklubille ilmaisen ravintotsekkauksen, joka mullisti ajatusmaailmani syömisestä ja ruoasta täysin. Vihdoin viimein olin löytänyt ruokavalion, jolla pysyn samassa painossa, kaloreita ei tarvitse laskea ja voin hyvin!

Viime syksynä lopetin pelkillä ryhmäliikuntatunneilla ramppaamisen ja siirryin muihin lajeihin: kuntopotkunyrkkeilyyn ja kahvakuulaan, tänä keväänä mukaan tuli vielä tuo crossfit-harjoittelu. Huomasin, että noilla mun sapuskoilla ei tunnu jaksavan. Ja saatan treenata aika monta kertaa viikossa, yleensä 4-5. Nälkäisenä se on aika vaikeeta. Tämä johti siihen, että päätin lopettaa vaa’an tuijottelun ja luottaa itseeni. Jos treenaa paljon, pitää syödä. Piste.

Mutta eilen: neljän kilon painonnousu! 

Vaatteet mahtuvat kuta kuinkin päälleni. Monta vuotta vanhat farkkuhameet tuntuvat kyllä persiistä vähän piukoilta, mutta pylly onkin ekaa kertaa eläessään saanut itselleen muunkin muodon kuin lapion. Eli, ehkä tuosta neljästä kilosta osan voi sanoa olevan jopa lihasta.

Missä helvetissä ne muut kilot on??

Tämä on hämmentävää, koska mun olo on kuitenkin ollut hyvä ja mieli iloinen. Kroppa on jaksanut treenata ilman palautteluviikkoja ja se on tuntunut kevyeltä. Ilmeisesti se ei sitä kuitenkaan ole. Näillä lukemilla kun olen jo painoindeksin normaalipainorajoissa lähempänä ylärajaa kuin ala.

Kuvittelenko mä vaan mun päässäni, että näytän samalta kuin vuosi sitten? Neljä kiloa on kuitenkin aika paljon. Kuka sanoo mulle nyt rehellisesti, että olenko mää lihonnut??? Yritänkö mä peitellä totuutta jonnekin lihaskasvun alle? MÄ EN EDES KÄY SALILLA!

Kylläpä masentaa! Onko täällä muita hyväkuntoisia plösöjä paikalla?? Miten te selviätte vaakatarkistuksista ahdistumatta? Nyt äkkiä vertaistukea!! 😀