Meillä käytetään töissä sellaista sanontaa, kun on kova kiire, että pitää sykkiä. Mä oon sykkinyt nyt koko viikon. Ja jatkuu vaan..

Loppuviikon kaksi koulutuspäivää aiheutti sen, että alkuviikko oli sykittävä töissä. Vaikka koulutus nyt lähinnä oli vain istumista aloillaan, jatkuva keskittyminen, kuunteleminen ja uuden tiedon omaksuminen verottaa – olin eilen illalla ihan järkyttävän väsynyt. Koulutus järjestettiin Vierumäen urheiluopistolla, josta pääsin torstaina kätevästi sykkimään hirveällä kiireellä (kesken koulutuksen) päiväkodin vanhempainiltaan..

Ai niin, välihuomautuksena vielä, että Pojan 4v. lastenjuhlat on tänään lauantaina, joten tässä on saanut sykkiä senkin puolesta.

Mutta revin nyt ajan tähän vanhempainilta-asiaan, koska for real – kuka nyt oikeasti tykkää vanhempainilloista? Ajattelin, että vanhempainiltaan olisi syytä nyt kuitenkin mennä, mahtui tai ei, kun päiväkoti on uusi ja uusia sääntöjä täynnä. Aikaisemmassa päiväkodissa kaikki tärkeät säännöt ja muut käytiin aina vanhempainilloissa läpi. Nyt oli kuitenkin vuorossa toiminnallinen vanhempainilta.

Aloitimme sillä, että jokainen piirsi paperille puuväreillä oman lapsen kuvan. Mä piirsin vanhuksen. En osaa piirtää. Sen jälkeen katsoimme Muksu-nettiä ja kävimme läpi kaikkien ryhmäläisten valokuvat ja aikuiset kertoivat omasta lapsestaan. Ihmettelin, että paikalla oli vain ehkä noin puolet lasten vanhemmista. Tämä kesti noin tunnin. Myös hoitajat esittelivät toisensa.

Sitten siirryttiin toiseen paikkaan leikkimään. Ensin leikittiin jännittävää hedelmäsalaattileikkiä, jossa vanhemmat jaettiin banaaneihin, omenoihin ja päärynöihin. Sen jälkeen vuorossa oli rikkinäinen puhelin -leikki. Ja sitten istuttiin ringissä ja piti yrittää muistaa kaikkien nimet. Ennen näitä leikkejä hoitajat lipsauttivat, että he päättivät järjestää uudestaan tällaisen toiminnallisen vanhempainillan kun kaikki viimeksi tykkäsi siitä niin kovasti, paitsi nyt täällä ei taida olla ketään sellaista paikalla, joka oli viime vuonna..

MIKSIKÖHÄN?

Olin suoraan sanottuna melko vittuuntunut, kun pitkän päivän jälkeen ajan suoraan koulutuksesta (jossa mulle olis illaksi ollut varattuna hotellihuone, illallinen ja saunatilat poreammeineen) vanhempainiltaan, jossa ei käsitellä mitään oikeita asioita. Jos mitään asiaa ei ole, niin ei varmaan kannata järjestää vanhempainiltaakaan. Ymmärrän, että hoitajat haluavat tutustua vanhempiin ja se on tärkeää, mutta voisko sen tehdä jotenkin muuten kun LEIKKIMÄLLÄ? 

Mä en koskaan ole tykännyt (aikuisiällä) siitä, että kursseilla tai muualla aikuiset laitetaan leikkimään jotain aivan älyttömiä leikkejä. Tykkään pelata kyllä ja leikin ihan mielelläni lasten kanssa, mutta jotenkin tosta aikuisten lapsellisuudesta mulle tulee lähinnä vaivaantunut olo. 

Reilu puolitoista tuntia tuohon meni. Hukkaan.

Kertokaas teiän vanhempainiltakokemuksia, onks kaikilla tällästä??