Foam roller

Joskus vanhoina hyvinä aikoina tuli käytyä paaaaaaljon enemmän esimerkiksi bodybalance- ja joogatunneilla. Nyt kun olen keskittynyt potkunyrkkeilyyn ja kuulailuun ja siirtynyt toiselle salille, niin kaikki lempeämmät lajit ovat kadonneet valikoimistani sen siliän tien. Yksi syy on se, että olen vaan niin innostunut noista tunneista, etten raaski olla pois. Toinen syy on se, että maksan jo jäsenyydestä, enkä raaski maksaa muista tunneista vielä extraa päälle (Gentain valikoimiin kun ei toistaiseksi kuulu mitään kehonhuoltotunteja.). Siksipä päätin korjata tilanteen foam rollerilla!

IMG_1122.JPG

No pain, no gain. Eco Body Yoga Foam Roller, n. 17€.

Puolen vuoden lähes totaalinen kehonhuoltamattomuus ja pari kolme päivää putkeen kovaa treenaaminen = foam roller tuottaa pelkästään helvetillistä kipua. Rullatessa sattui, ja rullailun jälkeen vasta sattuikin. Olen ihan pari kertaa joskus rullaillut Gentsulla jonkun tunnin päätteeksi (ohjatusti), eli käsittääkseni osasin rullata ihan oikein. Ja jälkeenpäin tarkistin YouTubesta (huomaa logiikka ”tee ensin, tarkista sen jälkeen miten pitäis tehdä” sekä tietysti kaikkein luotettavin tietolähde), että ihan mä olin oikein sen tehnyt, kait. Pitänee testailla vielä pari kertaa uudestaan. Ehkä nää mun lihakset vaan suuttu enemmän kun rytyytin niitä tolla pötkylällä… Nyt on ehkä pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja joko rullailla ahkerasti tai muuten koettaa mahduttaa treeniviikkoihin jotain palauttavaa ja huoltavaa ohjelmaa. 

Tässä vielä linkki yhteen foam roller tips & exercises videoon.

Ihmettelin muuten aluksi, miksi noitten rullien nimi usein on pilatesrulla, kunnes totesin, että hommassahan tarvitaan myös vatsalihaksia 🙂

Hyvinvointi Liikunta Terveys

Se oli vitsi!

Meidän Poika on ihan huippu tyyppi. Siis hirveän paljon ihanampi, suloisempi ja älykkäämpi kuin kukaan muu 2,5-vuotias poika (huomaatteko kuinka objektiivinen analyysi). Poika elää tietysti omassa ihanassa vaaleansinisessä maailmassa, jossa pahoja asioita edustaa hernekeitto, chili ja Hui kauhistus! -kirjan vampyyri, joka kuitenkin päättää ruveta kiltiksi jouduttuaan kohtaamaan oman pelkonsa (=hammaslääkäri). 

Tämä meidän Poika on aika puheliasta sorttia. Hetken hiljaisuutta meillä ei ole ollut reiluun puoleentoista vuoteen, jolloin hän avasi sanallisen arkkunsa. 1-vuotiaana suusta soljui jo kepoisasti parit mummin opettamat laulut ja rallatukset ja nyt hän esimerkiksi osaa muistella ja kuvailla asioita, kertoa ulkoa Kirsi Kunnaksen runoja (no okei, runonpätkiä) ja laulaa kymmeniä lauluja ja lausua loruja. Ihan totta! Siis oikeasti, päiväkodissakin ihmettelevät, kuinka hyvä muisti tyypillä on.

Mutta nyt aiheeseen. Olen pannut merkille muutamia hassuja asioita Pojan mielenliikkeistä. Hän meinaan keksii lähes asiaan kuin asiaan jonkin mielleyhtymän aikaisemmasta ja elää muutenkin jossain omassa todellisuudessaan. Ja muistaa asioita/sanoja kerran ne kuultuaan, mutta sekoittaa ne sitten jotenkin… No, lukekaa itse. Tässä viime päivien parhaimmisto:

1. Siilit. Tv-ohjelmien ja luontokirjojen siilit on kaikki tunteellisia. Ja vähän surullisia, yksinäisiä otuksia. (Kuten Kunnaksen Tunteellinen siili.)

2. Ehdotin, että viikonloppuna mentäisiin Heinolan Lintutarhaan katselemaan lintuja. ”Ai äiti niin kuin se musiikkikaupan myyjä, joka sanoi minua papukaijaksi.”

3. Poika ei koskaan mene peiton alle, vaan taakse. Ihan looginen juttu, en vain ollut tajunnut sitä aiemmin.

4. Meidän talossa on 7 kerrosta, ja 7. kerroksesta pääsee vielä rappuja pitkin häkkivarastoon. Ylin varastokerros ei kuitenkaan ole pelkkä kasi tai muuta tylsää, vaan seiskan yläseiska. 

5. Jokaisessa autossa on tuhero. Kukaan ei ole vielä selvittänyt, MIKÄ se on. 

6. Pierun jälkeen kuuluu ilmseisti sanoa: ”Ja pieru kaupan päälle.”  ja nauraa räkäisesti.

7. Poika voi kirkkain silmin väittää mulle jotain ja kuitata lopuksi kaiken nauramalla (taas räkäisesti) se oli VITSI

 

Voiko 2,5-vuotias tietää, mikä on vitsi? 😀 

 

 

 

 

Suhteet Oma elämä Höpsöä