Eilen alkoi painonnostokurssin perusteet, jossa siis opiskellaan olympianostojen tekniikkaa. En ole yhtään tutustunut aiheeseen etukäteen, mutta ilmeisesti nuo olympianostot ovat rinnalleveto ja tempaus. Eilen harjoiteltiin 1,5 tuntia rinnallevedon tekniikkaa (=vaikeeta!) ja sunnuntaina on vuorossa samanpituinen setti tempauksen parissa.

Miten se voikaan olla niin vaikeeta tehdä monta eri asiaa yhtä aikaa tai jossain tietyssä järjestyksessä? Homma aloitettiin ihan keppien kanssa, mutta lämmittelyjen jälkeen siirryttiin tankojen pariin. Vaikka mulla ei ollut kuin 15-kiloinen tanko ja 5 kilon kiekot päissä, niin lopputunnista oli jalat aika puhki (ja tänään kyllä tietää tehneensä). Ihan käsittämättömän vaikeaa vähän kyykätä, siitä sitten nykäistä hartiat korviin, päkiöiden kautta, tanko rinnalle ja kädet heti kyynärpäät eteenpäin ja tanko olkapäille. Toi viimeinen oli mulle totaalisen mahdoton homma! Tajusin, mistä on kyse, vasta tunnin jälkeen, kun ranteet oli jo ihan paskana – pitelin tankoa tyyliin kokonaan ranteilla ja ranteet ihan vääntyneinä, ennen kuin tajusin kääntää olkapäät alle.

Kun mä aloin hiffaamaan ton olkapäähomman, niin kulki vähän paremmin. Ennen kuin piti alkaa menemään vielä kyykyn kautta. Auuuuts! Ja mun mielestä mulla ei edes ole kovin huono koordinaatiokyky. 

Nyt mä näytän vielä raihnaisemmalta! Sain olkapäihin hirvittävät mustelmat. Säärimustelmat (joista postailin täällä) on onneksi jo vähän paranemaan päin. No, onneksi mekkokelit eivät ole vielä lähipäivinä saapumassa Suomeen. Sitä paitsi lähden pian kuntopotkunyrkkeilyyn, niin eiköhän toi jalkojen tilannekin saada ”korjattua”. We’ll see.

Mut hei, tän kidutuksen jälkeen pääsen crossfit-tunneille!