Ruokasuositus Tallinnassa: Rataskaevu 16

 

Meidän kesälomareissuksi valikoitui liian pitkän pähkäilyn päätteeksi, mikäpä muu kuin Tallinna. Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, meillä oli tosi kivaa siellä! Poika ei ollut koskaan aikaisemmin ollut laivalla, mikä oli superjännittävää. Ja muutenkin, ainahan sitä viihtyy perheen, ostosten ja hyvän ruoan äärellä 🙂 Kerrankin tuli vietettyä Tallinnassa useampi päivä, kun reissussa oltiin sunnuntaista torstaihin, ja ehdimme tehdä kaikenlaista. Yksi kohokohdista oli ehdottomasti ravintola Rataskaevu 16 (en löytänyt nettisivuja, linkki vie ravintolan FB-sivulle). Käskin Miehen etsiä netistä jonkun hyvän ravintolan, kun alkoi tuntumaan siltä, että Tallinnan jokainen rafla tarjoaa lähinnä pitsaa, pastaa ja hampurilaisia – toki muutakin löytyy, mutta mm. Olde Hansen listalla ei ole Pojalle paljon syömistä 😉 Kriteereinä 1. ei roskaruokaa, 2. lapsiystävällinen ja 3. edullinen.

Ihmeen kaupalla Rataskaevu 16 oli maanantaina yksi pöytä vapaana, kun löysimme ravintolaan noin viiden aikaan iltapäivällä. Yritin varata pöytää vielä keskiviikkoillaksi, mutta ravintola oli täyteen buukattu keskiviikosta seuraavan viikon maanantaihin. Jos siis aikoo nautiskelemaan Rataskaevu 16:n antimista ja visiitti Tallinnaan on lyhyt, kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin (tosin lounasaikaan ilmeisesti olisi ollut vapaatakin).

Ravintolassa oli tosi viehättävä miljöö ja ystävällinen palvelu. Takaosassa on lapsille pieni leikkipaikka, joka oli mukavasti vähän suojassa. Tilasin Pojalle listan ulkopuolelta, herran toiveesta, pastaa ja savulohta. Taisi olla hiljaisimmat hetken meidän reissun aikana, kun Poika keskittyi kerrankin ihan vaan syömiseen 😀 Itse söin uunilohta pinaatti-purjokastikkeella ja linssipiirakalla.

rataskaevu 16 - uunilohi uus.jpg

Ruoka oli hillittömän hyvää! Ihanaa oikeata ruokaa, yksinkertaisia makuja ja kerrankin suolaa oli käytetty hillitysti. En ymmärrä, miksi nykyään ravintolaruoka on niin suolalla kyllästettyä. Annos oli sinänsä simppeli, mutta taivaallinen. Ja tuo kuvan yläosassa näkyvä kurpitsaleipä… Kertoo varmaan paljon, että viereisen pöydän seurue osti kokonaisen leivän mukaansa. Varmaan parasta leipää, mitä ollaan koskaan syöty – Mieskin sanoi, että nyt ollaan asian ytimessä 😀

Koska kaikki oli Rataskaevussa vaan niin hyvää, niin ei me pystytty Pojan kanssa vastustamaan jälkiruokalistaa. Onneksi! Tämä oli nimittäin yksi parhaista suklaakakuista, joita olen syönyt (ja niitä kertoja löytyy aika useita). Suklaakakku oli kuumaa ja sisältä sulaa, mikä sopi tietenkin erinomaisesti vaniljajäätelön kanssa.

rataskaevu 16 - suklaakakku.jpg

 

Niin ja se kolmaskin kriteeri täyttyi: pari olutta, pari omppumehua, kaksi aikuisten annosta, yksi lastenannos ja kaksi suklaakakkua maksoivat yhteensä alle 50 euroa.

Sanomattakin on selvää, että en voi muuta kuin suositella Rataskaevu 16:ta sekä lapsiperheille että kaksin matkaaville. Tosi lämminhenkinen ja ihana ravintola, josta saa ihan oikeasti hyvää ruokaa.

 

 

 

Koti Ruoka ja juoma Matkat

Melkein keski-ikäinen syntymäpäivä

Täytin eilen 32 vuotta. No, ei nyt ehkä vielä ihan keski-ikää, mutta ”juhlista” päätellen lähellä ollaan 😉 On se vaan omalla tavallaan kurkkua kuristavaa tulla vanhaksi, vaikka toisaalta yli 30-vuotiaana ikää ei tule samalla tavalla mietittyä kuin nuorempana. En ole aina ihan varma, jos joku kysyy ikää, että olinko mä nyt 31, 32 vai 33 ja mun pitää laskea.

Näin kului megasynttäripäivä

Aamulla kävin ostamassa pyykkikorin Clas Ohlsonilta. Ai niin, ja pullakahvillakin me käytiin.

Iltapäivällä mies vei meidän (minun toiveestani) kreikkalaiseen ravintolaan syömään. Lahdessa ei mikään yksityinen yritys pärjää, kun kansa vaeltaa vain S-ketjupaikkoihin, niin tämä Ravintola Patra’s on tätä nykyä ainoa kreikkalainen. Ja siellä on lounaspöydässä aivan taivaallista moussakaa. Joka kerta, kun syön tuolla, mietin, että opettelen vielä kreikkaa ja etsin tuon täydellisen moussakan reseptin! (Jos siis joskus poikkeat Lahteen, niin käypä testaamassa tätä tai sitten samalla kadulla olevaa aitoitalialaista Pulcinellaa.)

Syömisien jälkeen jäimme kävelemään kaupungille ja kävimme torilla kaffeella. Mies osti minulle syntymäpäivälahjaksi hajuveden, Nina Riccin Les délices de Nina

nina ricci.jpg

Sateen yllättäessä piipahdimme vaatekauppaan Muotitalo Lehtoon. (Ei pysty linkittämään, kun näköjään heillä ei ole verkkosivuja ollenkaan :D) Nimestään huolimatta, liikkeessä myydään mm. Desigualia, Vilaa, Dieseliä, Guessiä ym.ym. Voit katsoa tarkemmin Kouvolan liikkeestä, täältä. Erehdyin jopa kysymään, olisiko Lehdolla ollut Michael Korsin laukkuja, mutta ei nyt sentään, unohdin hetkeksi, että me ollaan Lahdessa.

Myöhemmin vanha ystävä, jonka olen tuntenut jo 26 vuotta (!!!), piipahti kylään. No, tuosta jos jostain tulee vanha olo, kun on tuntenut jonkun noin kauan. Ystävä sai osakseen melankolisen syntymäpäiväpurkauksen ja pari kyyneltä, ihanaa kun sä tulit!

Sain tuliaisia Pariisista: punkkua ja suklaata, jossa on karamelli- ja suolahippuja! Pakko oli illalla maistaa vähän, ja parasta suklaata mitä olen syönyt. Ihan täydellistä.

viini ja suklaa.jpg

Illalla ehdin vielä pumppiin ja saunaan. Sen jälkeen otin ison kasan mansikoita ja ryhdyimme Miehen kanssa katsomaan Netflixistä Punainen susi -sarjaa, eli Liza Marklundin kirjoihin perustuvaa dekkarisarjaa. Välillä silmät lupsahtelivat jo kiinni, mutta pysyin ensimmäisen jakson ajan suurin piirtein kärryillä 🙂 Mansikat oli hyviä.

mansikat.jpg

Lopputekstien jälkeen nukkumaan. Taas meni vuosi.

 

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe