Ihan pihalla ja pakahtunut
Olen vihdoin päässyt pihatöiden kimppuun. Viime viikonloppuna lakaisin hiekoitushiekat pois ja tänään aloitin pihan kuopsuttamisen haravan kanssa, vaikka osittain pihaa kyllä peittää vielä lumi. Ihanassa auringonpaisteessa haravointihommia pystyi tekemään pelkässä hupparissa. Kevät <3
Meidän pihassa kasvaa vaikka mitä! Koivunlehtien alta paljastui mm. metsämansikan lehtiä, ketunleipiä, mustikan- ja puolukanvarpuja..
Tontti on n. 1500 neliötä, joten hommat ei ihan äkkiä lopu kesken. Pihassa kasvaa myös ainakin vanhoja omenapuita ja marjapensaita. En malta odottaa, että kaikki alkaa pikku hiljaa vihertää ja kasvaa: sitten me vasta nähdään, mitä kaikkea meidän piha oikein pitää sisällään 🙂 Tänä kesänä me ei aiota tehdä mitään ihmeellistä tälle pihalle, vaan katsotaan ensin, millaiseksi aikaisemmat asukkaat ovat sen tehneet.
Tontti loppuu metsään ja pihan perältä pääsee polkua pitkin lenkkipolulle. Pihaa ympäröi osittain sammaloitunut kiviaita.
Mä en kestä! Mä oon niin rakastunut tähän pihaan jo nyt, että mun sydän pakahtuu. Voisin ihmetellä ja tutkia tätä plänttiä tunnista toiseen. Mulla on niin etuoikeutettu olo, että mä saan tehdä pihatöitä. Meillä on _ihan oma_ piha ja mä rakastan sitä!
