Ajattelin valaista teitä hieman siitä, mistä tämä blogi on saanut nimensä. 

Tein yliopistossa laajan sivuaineen kotimaisesta kirjallisuudesta. Joka kurssiin kuului aika pitkät kirjalistat, jotka oli luettava – huvitti tai ei. Nyt en enää muista minkä kurssin lukulistaan kuului Pirkko Saision Elämänmeno (1975). En ollut aikaisemmin lukenut Saisiota, enkä oikeastaan tiennyt koko ihmisestä yhtään mitään. Tartuin kirjaan kuten mihin tahansa muuhun, ajatuksella no kai tää on luettava.

Ja luin koko kirjan yhdellä istumalla.

(Lyhyesti: Kirja kertoo helsinkiläisestä työläisperheestä, jonka elämää kuvataan välillä äidin ja välillä tyttären näkökulmasta.)

Ja rakastuin Pirkko Saisioon.

Heti kun seuraava kesäloma koitti, eikä pakollisia lukulistoja ollut luin muitakin Saision teoksia: Sisarukset (1976), Betoniyö (1981), Pienin yhteinen jaettava (1998), Punainen erokirja (2003), Voimattomuus (2005) sekä Jukka Larsson -nimellä julkaistut Kiusaaja (1986), Viettelijä (1987) ja Kantaja (1991).

Päätin, että jos joskus satun törmäämään Saisioon, niin mä tunnustan sille mun rakkauteni ja ihailuni 🙂

No, ensimmäisen kerran törmäsin Saisioon Lahden kaupunginteatterissa, kun KOM-teatteri vieraili siellä Pirkko Saision ja Marja Packalénin kanssa näytelmällä Odotus – esitys henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén (2009). Saisio ja Packalén myivät itse käsiohjelmia ennen esitystä ja tietysti kävin sen ostamassa. Suusta ei kuitenkaan päässyt sanaakaan – miten mä olisin uskaltanut! Mä olin jotenkin niin kovasti odottanut, että mä nään Pirkon, ja sitten hän yhtäkkiä olikin siinä. Se kaikki tuli aivan liian nopeasti!

Seuraavan kerran näin Saision vuoden parin kuluttua Länsiterminaalissa. Pirkko oli lähdössä ja minä tulossa. Taas menin vain ihaillen ohi, enkä uskaltanut pysähtyä sanomaan mitään. Ihan hassua! Jälkeenpäin kirosin, että miksi, miksi, miksi mä en voinut sanoa – en mä nyt enää tule tapaamaan Pirkkoa missään!

Kunnes. Eräänä talvisena päivänä Helsingin rautatieasemalle astelee Pirkko Saisio. Heidin suu pysyy edelleen kiinni. Tästä on tullut jo joku lukko. 

Kuinkahan monta kertaa mä tulen vielä saamaan tämän tilaisuuden? 

kuva