Unohdus
Päivitin blogiani viimeksi viikko sitten (jos joku sattui huomaamaan). Viime maanantaina kerroin ihanasta äitienpäivästä, tiistaina ja keskiviikkona pohdin mahdollisia kirjoitusaiheita, mutta en saanut ylös mitään järkevää. Torstaina (krapulassa) ajattelin, että blogiurani on tullut tiensä päähän. En keksi YHTÄKÄÄN asiaa, josta voisin kirjoittaa. Unohdin blogin, Lilyn ja melkein koko nettimaailman viikonlopuksi. Vahingossa.
Nyt mä tajusin, että mullahan olisi ollut monenmonta kertomisen aihetta ja jutunjuurta.
Olisin voinut kirjoittaa hullunkurisista leffoista, joita ollaan koko porukalla katsottu. Mun suosikki oli Yli aidan, mutta kyllä Tallipihan bilehileetkin nauratti. Lastenleffat on oikeasti ihan hauskoja ja Poika haluisikin nykyään jatkuvasti pitää leffailtaa. Valehtelin kun sanoin viime viikolla työkaverilleni, että olen jo katsonut Netflixin tyhjäksi – lastenleffat!
Olisin voinut jaaritella pitkät pätkät siitä, miten pihan ja puutarhan hoito on edistynyt. Olemme Pojan kanssa syöneet aamupalaa ulkona, käyneet metsäretkellä pihan takametsässä ja ihmetelleet kukkaan puhjenneita tulppaaneja ja narsisseja. Keräilleet tuhansia kurjia rontteja (lehtikotiloita) pihasta. Istuttaneet mansikoita. MANSIKOITA! Se on kuulkaa kesä ihan kohta ovella.
Olen yllättänyt itseni baari-illalla keskiviikkona ja käynyt katsomassa kahta bändiä! This never happens! Kuinka mulla ei ollu muka kirjoitettavaa aina loistavasta Matti Kallio Acousticista (kuvassa)?? Sen jälkeen hurautettiin taksilla toiselle puolelle kaupunkia ihmettelemään Covercasen toista settiä.
Liikunnan saralla olisin voinut kertoa perjantain ja lauantain parituntisista sessioista painonnoston saralla. Jo viikon toinen yllätys oli, kun löysin itseni painonnoston jatkokurssilta. Alkeet kävin huitaisemassa viime keväänä. Känsien lisäksi käteen jäi kurssilta se, että mun ajotukset on päin persettä. Mut hei, ei se mitään – tästä on tie vain ylöspäin!
Ai niin, ja mun piti opettaa teidätkin seisomaan päällä. Miksi mä en kirjoittanut siitä?
Viikon hiljaisuus on päättynyt. Blogi elää jotain suvantovaihetta, jossa ihmettelen miksi ylipäätään kirjoitan ja päätän joka toinen päivä lopettaa koko homman ja joka toinen päivä alkaa postaamaan joka päivä. Mitä mä teen tän kanssa? Toi header-kuva pitää ainakin vaihtaa.