Käsi hapuilee Pandan suklaarasian ylimmärrä kerroksessa, mutta turhaan. Ensimmäinen levy konvehteja on syöty tässä koneella töitä tehdessä. Päivällä meni Fazerin täytesuklaakonvehteja sellanen isompi paketti. Myös mitä-lie-pikkuveljen-karkkeja on tullu napsittua aina pöydän ohi mennessä eikä ne edes ole hyviä! Siskon tekemät pehmyt toffeet ei kauaa pöydällä homehtunut, eikä ne ihanat, suussasulavat vaaleat keksipallerotkaan. Ah-ahtaita paitoja!

Ristiriita edellä kerrotun kanssa on se, että olen terveellisten elämäntapojen puolesta puhuja. Vedän painonhallintaryhmää ja käytän säännöllisesti itsekin verensokeria tasaavia pirtelöitä, jottei herkunhimoa tulisikaan. Olen lihonut elämässäni monet kerrat, laihtunut yhden kerran enemmän ja laihduttanut tasan kerran, toistaiseksi onnistuneesti. Vaikka ylipainoa vielä onkin, olen tyytyväinen siihen, että vuoden päivät olen pysynyt sen ”sairaanloisen lihava” rajan alapuolella ja jalkaani mahtuu jopa koon 42 farkut! Joskus ei mahtuneet viiskakkosetkaan.

Makean perään ole ollut aina. Enkä koskaan ole yrittänytkään herkuista luopua kokonaan. Mitä iloja elämään jää, jos ei saa koskaan herkutella? (Ei sitä petipuuhissakaan ehdi niin tiheään olla, että sillä ilolla kokonaan herkuttelun korvaisi) Sitä paitsi tiedän jo, millä herkkujen määrällä painoni pitää, jos liikun vakiomäärän. Eli lupa herkutteluun on. Mutta minkä helvetin takia kerran vuodessa sitä mättöä pitää vetää naamaan, kuin viimeistä päivää???!!!

Tämän suklaan syönnin kiitoksena on ollut närästystä (jota minulla on tuskin koskaan), ummetusta, väsymystä, väsymystä, väsymystä, kuviteltu sydänkohtaus (joka siis oli vain jotain ähkyä), rakot suussa, kummallisen hajuinen hengitys, rasvaiset hiukset ja kukkiva naama. Siinäpä ne tärkeimmät havainnot. Niin ja tietenkään oikea ruoka ei oikein maistu…

MIKSI? Siksi, kun niin on aina ollut? Siksi, kun kerran on lupa niin syödään nyt sitten? Siksi, kun ei lapsena saanut suklaata lahjaksi, niin nyt isona tyttönä täytyy sitten korvata? Siksi, kun terveellisyydestä on tullut osa työnkuvaa ja lomalla on sitten lomalla niin kokonaisvaltaisesti ettei välitä enää omasta terveydestäkään? Sairasta, sanon minä.

Mutta ONNEKSI niitä suklaatirasioita ei ole enää montaa ja yhtään ei enää osteta!!! Vuoden vaihteessa nautitaan jääkaapista loput juustot (nam) pois ja sitten siirrytään kevyisiin keittoihin ja salaattipainotteisiin aterioihin. Ja jos tästä mättämisestä selviää ilman morkkiksia, niin homma on suhteellisen terveellä pohjalla!