Maanantai à la Ellu
8.15 – Ensimmäinen herätys soi. Oon laittanu sen soimaan 5 min normaalia aikasemmin, jotta ehtisin ottaa parit kuvat tätä postausta varten ennen töiden alkua. Pistän sen pois ja toinen herätys soi 5 min myöhemmin. Siirrän sen soimaan vielä 5 min myöhemmin. Tässä vaiheessa, 8.25, mun olis tarkotus nousta, mutta en jaksa. Vielä toiset 5 min… Tämmösii nää mun aamut yleensä on. Yhteen herätykseen ei vaan voi nousta, kyllä niitä pitää olla muutama.
8.30 – Nousen sängystä. Otan tätä postausta varten kuvan parvekkeen suunnalta. Pitäis toi amppelikukka heittää roskiin, se on ollu tuolla kuolleena jo pari viikkoa. Äitin ostamat kanervatkin on edelleen siellä paperipussissa. Pitäis jaksaa heittää ne ruukkuihin… Käyn vessassa, laitan vaatteet päälle ja kellon ranteeseen, petaan pedin (en päiväpeiton kanssa kuitenkaan, ain’t nobody got time for that. Ihan vaan sen nukkumispeiton (mikä sen nimi nyt on) asettelen siististi) ja heitän eväsleivät, satsumat, banaanin, kameran ja kännykän reppuun. Kaikki muut kamat, kukkaro, kalenteri yms. on aina valmiina repussa, ettei niitä tarvi alkaa aamulla ettimään.
8.44 – Kaikki kamat on kasassa, joten suuntaan ovesta ulos.
8.48 – Pyssään kuvaamaan Aurajokea. Työmatkalla on ihan kivat maisemat.
8.56 – Perillä. Kun oon levittäytyny työpisteen äärelle, syön banaanin ja juon parit kupit kahvia. En osaa enää olla ilman kahvia, addiktoituminen on tapahtunu vasta tänä vuonna. Ainoastaan viikonloppusin kahvi jää yleensä juomatta, mutta sillon saankin yleensä nukuttua enemmän, niin usein sitä sitten herää ilmankin sitä.
13.38 – Lounastauko, aika syödä eväsleivät ja satsumat ja kattella YouTubea. Voisin pitää lounastauon melkein millon vaan haluaisin, mutta koitan pitää sen yleensä tälleen aika myöhään, jottei iltapäivästä kerkeis tulla kauheen aikasin nälkä. Parin minuutin syömisen jälkeen esimiehiltä tulee kuitenkin pyyntö, että voisinkohan tehä loppupäivän etänä. Heidän pitäisi suunnitella ja keskustella virkistyspäivästä, joka on kaikille työntekijöille yllätys, joten meikäläinenkään ei sais kuulla mitään. Homma on mulle ok, joten katon Philip DeFrancon ja Zoellan uusimpia videoita sen verran ku kerkeen, ku koitan syödä mahdollisimman nopeesti, jotta pääsen äkkii pois jaloista ja toiset pääsee suunnittelemaan!
14.03 – Eväät saatu syötyä, joten aika poistua paikalta. Mun oli tarkotus käydä työpäivän jälkeen ruokakaupassa, joten suuntaan sinne nyt. Ruokakauppana toimii useimmiten läheltä löytyvä S-Market, koska gotta get dem bonuses. Ja ruokakaupassa ei voi käydä ilman kauppalistaa. Muuten jää kuitenkin jotain ostamatta. Ja kauppalistan kanssa se mesta on helpompi koluta nopee läpi, kun ei siellä tarvi alkaa miettimään, että mitäs pitikään ostaa. Ruokakaupassa käyminen on muutenkin tarpeeks syvältä, joten haluun saada vaan kamat nopeesti ostoskoriin ja ulos!
14.22 – Ruokaostokset tehty ja suunnaksi otettu oma kämppä, joten Aurajoki löytyy jälleen vierestä. Oon niin onnellinen tosta mun uudesta pyörästä. Hommasin sen viime kesänä ja yks kriteeri oli, että siinä pitää olla kori. Käyn useimmiten pyörän kaa kaupassa ja helpottaa hommaa huomattavasti, kun saa ostokset laitettuu koriin eikä niitä tarvi enää kuskata pyöränsarvessa.
17.36 – Työpäivän viimeset 3 tuntia on hoidettu kotoa käsin ja kaikki työkamppeet pistetty reppuun huomista varten, joten olis aika ryhtyy ruuanlaittoon. Tänään luvassa on tonnikala-spagettivuokaa. Oon laiska laittaa ruokaa ja pyörittelen aina samoja, helppoja reseptejä. Ja koitan aina tehdä sellasta ruokaa, mitä saa tehtyy ison satsin ja se kestää mahdollisimman kauan, ettei joka toinen päivä tarvis olla kokkailemassa. Tätäkin syön yleensä joku 5 päivää, sopii mulle vallan mainiosti!
18.16 – Ruoka lykätty uuniin, joten tässä välissä kastelen kasvit ja pesen meikkisiveltimet ja -sienet. Ne pitäis kuulemma pestä kerran viikossa. Oon viimeks meikannu viime keskiviikkona, joten nyt on varmaan ihan hyvä pestä ne.
18.51 – Ruoka saatu uunista, joten aika syödä ja kattoo Orphan Blackia! Oon niin koukussa tähän sarjaan. Ja en koskaan syö ruokapöydän ääressä. Ruokailu tapahtuu aina tässä.
19.00 – Tonnikala-spagetit syöty. Kirjotan tätä postausta ja käyn läpi kuvia, toisella näytöllä pyörii samaan aikaan Orphan Black.
19.34 – Oon kirjottanu tän postauksen tähän mennessä valmiiks ja meinaan lähtee suihkuun. Kuitenkin tajutakseni, että en muistanut tallentaa postausta luonnoksena missään vaiheessa, vaan siitä poistuessani mitään tekstejä ei jäänyt talteen, joten tulen takaisin tyhjään tekstikenttään! Tässä kohtaa pääsee miljoona kirosanaa ja postauksen naputtelu alkaa alusta… VOISKOHAN TÄÄ TALLENTAA NÄITÄ POSTAUKSIA VAIKKA AUTOMAATTISESTI?? Eikös Blogger tallenna postauksia aina automaattisesti? Camoon Lily, luulin sun olevan parempi…
20.17 – Nonni. Postaus kirjotettu uudestaan valmiiks, tähän hetkeen saakka. Kaverikin soitti puhelun tossa välissä, niin tuli pieni paussi. Teki mieli sanoo, että nyt on kirjottelu kesken, ei oo aikaa puhella… Huoh. Sit pitäis alkaa valmistautuu sitä suihkuu varten.
20.24 – Ja suihkuun, tänään pitää pestä hiukset. Ennen suihkuun siirtymistä laitan kans tiskiveden valmiiks, jotta ne kerkee lilluu siellä jonkin aikaa ennen jynssäystä. Tiskiveden laskettuani huomaan kans vilkasta ikkunasta ulos. Mul on ihan miljoona kuvaa täältä kämpästä otettuna, tolta ikkunalta, parvekkeelta ja makkarin ikkunalta. Mutta pitipä taas ottaa yks kuva lisää. Näyttää vaan niin hienolta.
21.00 – Suihkusta selviydytty. Yritän aina hoitaa hiustenpesun hyvissä ajoin, jottei ihan märillä hiuksilla tulis mentyy nukkumaan. Ja koitan hoitaa aina kaikki muutkin epämiellyttävät tylsät arkiset askareet hyvissä ajoin, jotta loppuillan voi olla rauhassa ja tehdä mitä haluaa. Tänään se venähti vähän odotettua myöhemmäks ton postaus-sotkun takia. Ja vielä pitää epiloida kainalot + se tiskivesi odottaa, joten enpä mä vielä pääse olemaan rauhassa…
21.42 – Epiloinnit ja tiskaukset hoidettu! Päätän julkasta vielä yhen tän päiväsen kuvan Instagramissa. Siinä menee tietty pieni hetkensä, että saa valittua sopivan filtterin… Kaverikin kerkee taas soittaa, niin puhelimessakin menee taas pieni hetki.
22.06 – VIHDOINKIN pääsen takas koneelle: ekalle näytölle avataan World of Warcraft ja toiselle Orphan Black. Orphan Black vaatii aika paljon keskittymistä, jos haluaa ymmärtää mitä tapahtuu, että yleensä pelaaminen on melko hidasta, kun katon sitä samaan aikaan. Mutta haluun päästä sekä WoWissa että Orphan Blackissa eteenpäin, joten näillä mennään. Välillä pelaaminen tyssää, kun keskityn sarjaan ja välillä sarja menee paussille, kun keskityn peliin.
23.27 – Oon käyny tekemässä eväsleivät valmiiks huomista varten ja hakenu iltapalaa, muroja ja kiiviä, ja tuun takas koneelle jatkamaan sarjan kattomista. WoWikin on siinä vielä auki, että syötyäni puuhailen siellä vielä vähän, mutta aika pian se siitä jää.
0.51 – Oon unohtunu vaan viestittelee parin tyypin kaa, kun ois pitäny käydä iltatoimilla jo aikoja sitten! Sammutan koneen, käyn hammaspesulla ja vessassa ja suuntaan makkariin.
2.53 – Ahh, the late night drama… Parin tunnin ajan on vaan tullu viestiteltyy, ja draamaa on taas ollu ihan liikaa. Tekis mieli vielä jatkaa, mutta kun makaan sängyssä kännykkä kädessä jo muuten valmiina nukkumaan, niin tässä kohtaa meikäläinen sammahtaa… Ehkä ihan hyvä, että niin kävi, koska tämmöseen kellonaikaan kukaan ei oo parhaimmassa mielentilassa (eikä varsinkaan huomenna, mitä myöhemmäks vaan menee…). Ei tässä näin pitäny käydä. Piti mennä pari tuntii aiemmin nukkumaan. Ei mun päivät yleensä oon näin täynnä yllätyksiä…
Että sellanen maanantai! En nyt voi sanoo, että ihan tyypillisin, mutta no, aina ei mee hommat ihan suunnitelmien mukaan. Ja näitä varsinkin tulee välillä, että nukkumaanmeno venähtää ja yleensä juurikin ton viestittelyn takia, kun on ”tärkeet” keskustelut meneillään eikä sitä kännykkää vaan saa laskettua alas… Huoh. Pitäiskö tähän vaan todeta jotain ”perus maanantai”.