Ainut pysyvä asia on muutos – meidän vauvavuosi paketissa

Niin vain hurahti yksi kokonainen vuosi. Eikä edes ihan mikä tahansa vuosi vaan vauvavuosi! Ihan heittämällä yksi elämäni ikimuistoisimmista & opettavaisimmista vuosista.

Odotusaika oli ihana. Maha oli niiin söpö pallo ja oli ihanaa laittaa pienen pieniä vaatteita ja tavaroita paikoilleen odottamaan pientä käyttäjää. Pieni nyytti lopulta syntyikin täsmällisesti laskettuna päivänä ja siitä alkoi meidän vauvavuosi.

 

Jos pitäisi valita yksi sana, joka kuvastaa vauvavuotta, se sana olisi vaihe. Koska niin kuin tekstin otsikostakin voi päätellä, on vauvavuosi täynnä muutoksia. Ehdit tottumaan, että okei, nyt tää pieni nyytti syö kolmen tunnin välein. Ja boom! tulee ensimmäinen tiheä imu ja homma sekoaa. Ja tämähän on vain yksi tuhannesta esimerkistä. Äitini jaksoi mulle sata ja yksi kertaa sanoa kun ihmettelin tai huokailin jotakin tilannetta että hei se on vain vaihe ja se menee ohi. Ja niin ne kaikki meni. 4kk hulinat tuntui kestäneen pienen ikuisuuden ja nekin meni ohi!! Eikä ees oikeesti kestäneet kauaa…

 

Meidän vauvavuosi oli oikeasti helppo. Tiedän, että sitä ei ehkä ole kiva lukea jos itsellä on takana vuosi, joka on ollut kaikkea muuta kuin iisi. Pakko kuitenkin todeta, että me päästiin monessa asiassa tosi vähällä. Ihanin vauva vain solahti meidän porukkaan tehden meistä perheen. Muutti siinä sivussa koko elämän, arjen, rytmin ja rutiinit. Ensimmäiset kuukaudet oltiin niin syvällä vaaleanpunaisessa vauvakuplassa. Koti täyttyi vieraista, kukista, maidolta haisevista harsoista sekä vauvan tuoksusta. Olin varautunut, että oon kuoleman väsynyt kokoajan, mutta ei, en ollut. Oli toki niitä vaiheita joiden aikana olisin maksanut vaikka mitä hyvistä yöunista. Mutta ne ei koskaan kestäneet kauaa.

Nukuttu on pääsääntöisesti aina hyvin. Pienenä ensimmäiset puoli vuotta meidän kanssa perhepedissä. Sitten sivuvaunussa pinnasängyssä, siitä täysin omassa sängyssä mikä oli ihan meidän sängyn lähellä. Seuraavaksi sänky siirtyi vähän kauemmas makuuhuoneessa ja lopulta 10kk iässä hän jäi yksin omaan huoneeseensa nukkumaan. Kaikki siirtymät sujuivat tosi kivasti kun aika niille oli oikea. Päiväunet nukuttiin pitkään ulkona vaunuissa, seiskakuisena napero päätti, että sisällä on parempi uinua. Turhaan uskoin muiden pelotteluja uniasioista, perhepedistä ja siitä että ”nyt se ei kyllä koskaan opi nukkumaan itsekseen”. Ja höpöhöpö!

Imetys oli asia, jossa meillä oli eniten haasteita. Alkuun mun kunnon vuoksi maidonnousu kesti, oli rintatulehdusta ja lopulta maitoa tuli, mutta pieni ihmistaimi ei sitä riittävästi syönyt. Imetys loppuikin jo ennen kuin olisin halunnut, koska homma meni siihen, että molemmat meistä vain itki sen aikana. Hyvin on kasvettu muullakin maidolla ja kiinteät taas on uponnut hyvin aina!

 

Rakas esikoisemme on ihan pienestä pitäen ollut todella liikkuvaista sorttia. Aloitti kääntyilyn aikaisin, kävelemään lähti kymmenkuisena. Vauhtia ei vauvavuodesta siis puuttunut. Eikä puutu edelleenkään vaikka tätä vauvaa pitäisi nyt taaperoksi muka kutsua.

Koko vuoden aikana en tuskastunut siihen, että kotona olo olisi tylsää. Päinvastoin, mullahan oli ja on ihan parasta seuraa! Ja mikä ihaninta, tämän uuden elämänvaiheen myötä oon saanut elämääni lisää aivan mahtavia ystäviä. On parasta kun voit laittaa aamulla viestiä, että ”tää beibi on vain sekoillut koko yön, silmäpussit roikkuu polvissa” ja toinen tietää ihan täsmälleen mitä tarkoitat.

 

Nyt kun ajattelen kulunutta vuotta on mun olo haikea. Se meni niin nopeasti. Ensimmäinen vauvavuosi on niin ainutlaatuinen, koska kaikki on ihmeellistä ja joka päivä opit ihan hirmuisesti uutta. Jos meille joskus suodaan lisää lapsia on varmasti vauvavuosi ikimuistoinen silloinkin. Mutta silloin vähän edes tiedän mitä tuleman pitää.

Jos mun pitäisi nyt antaa neuvo ihmiselle, kenellä on vauvavuosi vasta edessä niin sanoisin, että elä hetkessä! Ne vaikeat, turhauttavatkin hetket menevät ohi ja nurkan takana on jo se parempi hetki. Ja niitä ihan kaikkia sun tulee ikävä. Nauti ja nuuhkuttele sun pientä. Usko itseesi, te osaatte & onnistutte kyllä! Ja vain te tiedätte mikä on teidän perheelle parhaaksi.  Älä totu mihinkään liiaksi, koska se tilanne varmasti muuttuu pian♥

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *