Kööpenhamina 2020, syntymäpäivä
Aamulla oli kovin vaikea herätä ja etenkin saada lapsi ylös sängystä, mutta jo muutamaa tuntia myöhemmin kävelimme Kööpenhaminan keskustan pikkukatuja ja Strøgetia, poikkesimme Lagkagehusetiin nakkipiirakoille ja etsimme lelukaupoista beybladeja.
Nyhavniin poikkesimme ainoastaan ostamaan paahdettuja manteleita (hinta: 30 DKK herkullisista manteleista), ja pilvisestä säästä huolimatta, oli onneksi mukava (kuiva) ilma kävellä rauhallisesti keskustaa ympäri. Muistelimme myös, milloin milläkin aiemmalla reissullamme olemme olleet missäkin kahvilassa, missä aiemmat hotellimme sijaitsivat ja mitä hauskaa aiemmin samoilla kulmilla olemme kokeneet. Strøgetilla kävellessä juttelimme myös paljon eri (hintatason) liikkeistä joita näimme – Gucci on kalliimpi, Gina Tricot edullinen. Kymmenvuotias on parhaillaan kovin kiinnostunut rahasta, tuloista (enemmän kuin menoista) ja tuotteiden arvosta.
Emme ole aiemmilla Kööpenhaminan reissuilla käyneet käyneet turistinähtävyyksissä joihin tulee maksaa sisäänpääsymaksu (Tivolia lukuunottamatta) – ilmaisistakin nähtävyyksistä olemme käyneet vain Amalienborgin linnan piha-alueen sekä Pienen Merenneidon. Tänä perjantaina kuitenkin kävimme Radhuspladsenilla Ripley’s Believe It Or Not -museossa, josta meillä ei ollut ennakko-odotuksia. Käynti osoittautui hauskaksi ja kymmenvuotiaan maailmaan sopivaksi – opettavainen vierailu sisälsi myös ihmetystä ja jännitystä.
Alkuillasta kävelimme hieman lisää, kun V:n isä saapui luoksemme keskustaan. Paikalliselta on kerta toisensa jälkeen mukava kuulla kaupungin historiasta ja asioita, joita visitcopenhagen -sivusto ei kerro: kuka suunnitteli arkkitehtimuseon, mikä kanavien välissä olevista rakennuksista oli aikanaan millaisessa käytössä, millainen kahvila keskustan piilopihoilla sijaitsee.. tässä vaiheessa jalat eivät vielä tuntuneet panavilta tai nälkäkään vaivannut, mutta illallinen pizzeriassa tuli tarpeeseen. Sattumalta löysimme pienen pizzerian aivan keskustasta, jonka hinnat olivat huomattavasti edullisemmat kuin muualla saman alueen ravintoloista. Palvelu ja puitteet olivat mukavat ja lompakko sanoi kiitos.
Myöhemmin hotellilla – kokeiluna otimme huoneen pariksi yöksi keskustan Scandic Webersistä – jalat tuntuivat jo lyijyltä ja väsymys valtasi kehon. Oli aivan ihanaa alkaa nukkumaan kello 21.30, aktiivisuusrannekkeiden askellukemien ollessa yli 20 000.. Rauhallinen ja mukava syntymäpäivä, kerta kaikkiaan. Aloitin myös pølsevogn -projektini, jonka esittelen omassa kirjoituksessaan 😉
-Jenni
