Kööpenhamina 2020, sunnuntain myrskytuuli ja flunssa
Ei iloa, ettei hieman harmiakin reissussa: lapsi tuli kovin kurkkukipuiseksi, mutta lähti silti sunnuntaiaamuna hyvin reippaana hotelliaamiaisen jälkeen Paladsiin elokuviin isänsä kanssa katsomaan Star Wars: The rise of Skywalker -elokuvaa. Tämä oli win-win -tilanne, sillä tällä välin sain itse mahdollisuuden lähteä pitkälle kävelylle. Tuleva myrsky, tuo Eurooppaa jo kurittanut vihmova tuuli, tuntui saapuvan myös Kööpenhaminaan heti kävelylle lähdettyäni..
Rakastan Kööpenhaminan reissuja senkin vuoksi, että paikka on minulle tuttu. On kuin kotiin saapuisi. Kööpenhamina on minulle ”happy place” ja pidän siitä, että tiedän missä on mukava kulkea, minne pikkukadut johtavat ja mitä minkäkin keskustan korttelin takana on. Tälläkin kertaa oli mukava huomata tuttuja paikkoja ja muistella että hei, viime kerralla Köpiksessä ennen Roskildeen menoa, veljeni tilasi edullisen tuossa ravintolassa bagelin kaikilla täytteillä ja oli in trouble kun sitä söi – eiväthän täytteet edes pysyneet bagelin päällä, niin paljon niitä oli. Muistot ja tutut jutut yhdistettynä joka visiitillä vastaan tuleviin uusiin asioihin.. täydellinen yhdistelmä!
Amalienborgin linnalle en ollut ajatellut kävellä, mutta huomatessani sotilaiden marssivan ja soittavan varttituntia aiemmin keskustassa, päätin kävellä heidän perässään linnalle. Linnalta lähtiessä mereltä puhalsi jo voimakas tuuli, kera muutaman sadepisaran.
Elokuvan jälkeen – joka oli kuulemma ”tosi, tosi hyvä!” ja jonka loppukohtaus jäi vaivaamaan pienempää miehistä vielä jäkikäteen ”mutta mikä se keltanen valomiekka oikein oli?” – kulutimme myrskyisää, sateista iltapäivää pelailemalla lautapelikahviossa Fortnite Monopolya ja Yatzya. Oli mukavaa ja rauhallista ja aivan tämä tavallinen oleminen ja tekeminen oli kovasti mieleeni 🙂 väittäisin, että meidän kaikkien mieleen.
Mikä on sun happy place? <3
Kööpenhaminaterveisin, Jenni
