Päivä 2: Sangerhausen

Vanha kaivoskaupunki Sangerhausen on Marcuksen kotikaupunki. Tour de Sangerhausen oli hyvä toteuttaa heti alkuunsa.

En oikein osannut odottaa mitään muuta kuin pientä kylää ja tyhjiä katuja. Kadut olivat kieltämättä tyhjiä, moni kauppa oli lopettanut toimintansa kylän muidenkin palvelujen surkastuessa, keskustan kivitalon oikealla puolella oli tyhjä, ränsistynyt autiotalo ja vasemmalla puolella vielä kauniimpi, hyvin pidetty, klassinen saksalainen talo ihastuttavine ikkunaluukkuineen.

Sangerhausen.. 2,5 h Berliinistä etelään, kohti Leipzigia ja Hallen ohi edelleen 50 km eteenpäin.

Kaupunkia ympäröi useampi kaivos – kaivokset ovat erillisiä ja jo kaupunkia lähestyessä näemme valtavia, tummia, pyramidia muistuttavia kasoja. Maan alla kaivoksia yhdistää käytävät. Sangerhausenin kerrostaloista suurin osa on aikanaan rakennettu juurikin kaivosten työntekijöille. Tänä päivänä hyvin lähellä keskustaa sijaitseva kaivos on vierailukohde. Odotan, jännitän ja hieman pelkäänkin käyntiämme kaivoksilla. 300 metriä maan alla otsalamput päässä 75 min ajan.. hirvittää ja hikoiluttaakin jo koko ajatus. Ja silti haluan sen kokea.

Ilman saksan kielen taitoa kommunikointi täällä on haastavaa. Kaikki Marcuksen sululaiset puhuvat vain saksaa, isää ja veljeä lukuunottamatta, joilla on taitoa myös käyttää englantia. Kaikki ovat hurjan mukavia. Olemme viettäneet päivän  hänen kaikkien isovanhempiensa kanssa ja todettava on: en muista milloin olisin ollut näin hiljaa! Saksan kielen opettelu on lähtenyt todella nollasta, en ole koskaan opiskellut saksaa. Jos jotakin hyvää: kun koko päivän olen kuunnellut saksaa, alan sitä jo hieman ymmärtämään. Erityisesti Marcuksen puhetta on jo helpompaa seurata.

Parasta: koen olevani tervetullut tänne, kielitaidottomanakin.

Kulttuuri Matkat Suosittelen

Päivä 1: Easyjetillä Berliiniin

Aamu lentokentällä. Me vältyttiin onneks Helsinki-Vantaan aamukaaokselta – vaikutti siltä että useampi etelän lomalento lähti juurikin tänä sunnuntaiaamuna. Ihmiset oli kireitä, moni riiteli jonotuksesta erikoismatkatavaralinjalle ja usea menetti hermonsa. Meillä kaikki meni smoothisti ja V pääsi Billundin koneeseen yksin matkustavan lapsen roolissa näppärästi ensimmäisenä.

Kiertelin lentokentällä, oma lentoni lähtisi vasta 11:15. Itse suht ahkerana vedenjuojana otan aina vesipullon mukaan lennolle, mutta oon ollut myös tilanteessa jossa pulloa ei ole ollut ja sehän on mennyt sit vesipullo ostamiseksi.. Joten, kiinnitän usein huomiota perustarpeemme veden hintaan. Vinkki: kansainvälisellä puolella apteekissa vesi maksaa 1,50 EUR/pullo. Muualla, kioskeissa, 2,50-3,50 (!).

Loman alkajaisiksi poikkesin Marimekolla. Ahh kunpa laukussa olisi ollut tilaa (enkä olisi lentänyt Easyjetillä)! En ole ennen lentänyt Easyjetillä mutta poikakaverini on varoitellut seuraavaa: koneeseen sopii tuoda vain yksi käsimatkatavara – ei siis käsilaukkua erikseen. No tätähän mä mietin kovasti, miten käy käsilaukulleni (josta en luovu). Käsissä Avotakka, vesipullo ja käsilaukku, selässä reppu. Kukaan ei sanonut mitään, huh! Pieni käsilaukku näyttää olevan ok 🙂

Marcus tuli mua vastaan Tegelin lentokentälle. Otettiin bussi+uban hänen parhaan ystävän luo, jossa hän oli viettänyt viikonloppua. Kirppisvaistoni heräsivät ja käveltiin ulkokirppiksen läpi – kyllä, oli aivan erilainen kuin Skandinavian kirppikset, mutta vitsit mä ihastuin! Halpaa ja omaperäistä tavaraa, vanhaa ja vielä vanhempaa. Pistän tämän ulkokirppiksen ens viikonlopun visiittilistalle, kun palaamme Berliiniin – ois aivan mahtavaa löytää jokin epämääräinen, katseen vangitseva esine meidän uuteen kotiin täältä.

Oi Berliini, näkemättä vielä yhtään mitään, alan jo ymmärtää kuinka niin moni ihastuu tähän kaupunkiin!

Parin tunnin ajomatka etelään ja oli jo fiilis että en haluaisi jättää juuri (viimein!) saavuttamaani Berliiniä taakse..

Kulttuuri Matkat