Sevillaan!

Rondassa käynnin jälkeen jatkoimme matkaa Sevillaan. Olimme varanneet kahdeksi yöksi airb&b-asunnon. Pian Rondasta lähdön jälkeen maisema tasoittui ja vuoristo päättyi, mutta matkalla oli myös kaunis vuoristojärvi, linnoja ja luonnon monia eri värejä.

Mentiin V:n kanssa asunnolle ja Marcus lähti etsimään autolle parkkipaikkaa. Lopulta auto piti sujauttaa niin pieneen väliin, että paikallisetkin auttoivat. Osa paikallisista ”päivystää” ulkona ja auttaa parkkeeramisessa yhden euron maksua vastaan. Asunto oli kaksio Santa Catalinan alueella, jonka kylpyhuoneessa ja keittiössä oli ihanan punaset pienet laatat.

Alkuillasta etsimme ensin Las Setasin ja kävelimme joen rannassa. Samalla onnistui puhelu Suomeen perheelle ja kaupungin kiertäminen – halusimme nähdä heti jo mahdollisimman paljon.

Sevillassa(kin) lapset on otettu oikein hyvin huomioon ja leikkipaikkoja ja virikkeitä on paljon. Kirkkoja on kuitenkin enemmän 😉 Las Setasilla (vuonna 2002 keskusaukiolle rakennettu installaatio joka muistuttaa sieniä) näimme skeittaajia, turisteja, paikallisia. Parasta ja mielenkiintoisinta oli kuitenkin neljän miehen ja yhden pienen, noin kuusivuotiaan pojan seurue, joka soitti musiikkia ja tanssi breakdancea. Tuo pienikin poika tanssi kuin vanha tekijä! Ihan mielettömän taitavia oli koko porukka. Luulen, että V innostui jälleen vähän lisää tanssimisesta sillä pysähdyimme katsomaan heitä hyväksi aikaa.

Tunsin kurkkukivun ja päänsäryn hiipivän salakavalasti ja oloni muuttuvan vähän. Yöllä kurkkukipu vain paheni..

Kulttuuri Oma elämä Matkat Suosittelen

Ronda

Keskiviikkoaamuna lähdimme ajamaan kohti Sevillaa. Olimme sopineet että poikkeamme Rondaan menomatkalla, nähdäksemme vähintäänkin upean Ponte Nuevon. Vuorilla matkalla Rondaa kohti käväisimme yli 1040 metron korkeudessa upeissa maisemissa, jolloin matkakin oli hieman hitaampaa, näitä kiemurtelevia vuorostoteitä ajaessa.

Ronda oli hieno ja hyvä tuurimme jatkui: oli lämmintä ja saimme juuri muurien ulkopuolelta sopivan, ilmaisen parkkipaikan. Hyvää tuuria oli siinäkin, kun V juoksi portaita alaspäin tietämättään että edessä oli autotie.. hän hypähti tielle samanaikaisesti kun henkilöauto ajoi kohdalle. Säikähdimme toki valtavasti, lapsi eniten, mutta mitään ei onneksi käynyt. Harmitus ja pelko näihin mutkaisiin ja kapeisiin teihin tosin taisi tulla, aivan ymmärrettävästi. Auton kuljettaja säikähti yhtälailla, joten silmänräpäyksessä meitä oli useampi jotka harmittelimme tapahtunutta. Pojalla oli todellakin enkelit puolellaan.

Huomaamattamme kävelimme jälleen paljon ja pitkään. Ettei jotain hauskaakin: tilasiin serranokinkkuihin erikoistuneessa ravintolassa juustokakun – se oli virhe. Sain juustokakun päällistä foliolaatikossa (ja tästä maksoin 2,75 e). Marcus onneksi suostui syömään tämän, ei aivan ollut omaan makuun:

Istuessamme kahvin ja churrojen ääressä V huomasi saksalaispariskunnan, joihin olimme jo törmänneet edellispäivänä Ojénissa. Ojénista lähtiessämme otimme nimittäin tämän mukavan pariskunnan kyytiimme, sillä bussit eivät kulkeneet Ojéniin tai siltä pois tietöiden vuoksi. Tarjosimme heille kyydin Marbellaan sillä sehän oli vain matkamme varrella. Hauska sattuma tavata tuttuja tuntemattomia Rondassa.

Kolmen jälkeen suuntasimme autolle ja kohti Sevillaa, jonne matka taittui nopeasti vuoriston jälkeen. Näimme upean turkoosin vuoristojärven, linnoja, oliivilehtoja.. upeita maisemia!

Kulttuuri Ystävät ja perhe Matkat Suosittelen