Viikonloppumuistio: alkava kesä, aamupuuroresepti, podcast ja Instagram-tili
Ensimmäinen kesäviikonloppu! Ihanaa päästä vihdoin eroon talvitakeista – ainakin hetkeksi. Vilukissana en luovu takeista edes kesällä, mutta maiharin vaihtaminen nahkatakkiin tuo joka vuosi minulle yhtä suurta iloa.
Olen treenannut lähes vuoden maratonille. Vuoden (tai oikeastaan lokakuusta alkaneen ja vasta maaliskuussa loppuneen epämääräisen talven) aikana olin täysin kerinnyt unohtaa, kuinka ihanaa on juosta a) t-paidalla b) ilman kastuneita sukkia c) ilman, että juoksulenkin aikana kasvoja vasten ei piiskaa joko sade, räntä, rakeet tai vain jäätävä tuuli – parhaassa tapauksessa jokainen edellä mainituista kahden tunnin aikana. Viikonloppuna juoksu tuntui ihanalta: alkava kesä ja lämmin ilma saivat juoksun tuntumaan helpommalta kuin aikoihin. Lisämotivaatiosta maratonin suhteen ei ole haittaa ja uskon, että lämpenevät päivät vaikuttavat juoksumotivaatioon positiivisesti.
Keitän poikkeuksetta aamupalaksi tattaripuuroa. Viiden arkiaamun jälkeen viikonloppuisin on ihanaa syödä joko jotain aivan muuta (tai käydä esimerkiksi brunssilla – yllä oleva kuva on hotelli Tammerista ajalta, jolloin brunssit eivät olleet vain kaukainen toive) tai keksiä puuroon jotain, joka erottaa sen edellisestä viidestä aamiaisesta. Tänä viikonloppuna keitin erehdyttävästi omenahyveeltä maistuvaa omenapuuroa.
Omenahyvepuuro (2 annosta)
- 2 omenaa
- Kanelia
- Hunajaa
- Oliiviöljyä
- 2 dl tattarihiutaleita
- 5 dl vettä
- Mantelimaitoa
Kuori ja pilko omenat ja siirrä ne kattilaan. Lisää kattilaan runsaasti kanelia, hieman hunajaa sekä loraus oliiviöljyä. Anna omenoiden pehmetä kattilassa ja laske levyn lämpöä asteittain pienemmäksi. Kun omenat ovat pehmenneet, lisää kattilaan 5 dl vettä ja 2 dl tattarihiutaleita. (Puuro on mahdollista keittää myös kokonaan kasvimaitoon – korvaa silloin vesi esimerkiksi manteli- tai kauramaidolla. Tattarihiutaleet voi myös korvata kaurahiutaleilla, jos tattarin maku ei ole omaan mieleen.) Pidä levyn lämpötila tarpeeksi matalana ja lisää nestettä tarvittaessa, jotta puurosta ei tule liian sakeaa. Viimeistele lorauksella mantelimaitoa, jotta puuron rakenteesta tulee sopiva. Tarjoile esimerkiksi maapähkinävoin tai pähkinärouheen kera. Keitä kylkeen kuppi kahvia ja nauti!
Löysin perjantaina kaksi uutta podcastia: Leadcastin ja Epäonnistumisen CV:n. Samana päivänä kuunneltuna podcastit muodostavat hauskan parin – inspiroivien uratarinoiden kylkeen on kiinnostavaa ja toisaalta jopa lohdullista kuunnella tarinoita siitä, kun ura ei ole ollut pelkkää nousukiitoa paremmasta työpaikasta parempaan. Molemmat podcastit herättivät minussa paljon ajatuksia – työhön liittyvät kysymykset tuntuvat täyttävän puolet käytettävissä olevasta aivokapasiteetistani tällä hetkellä.
Jani Toivolan Instagram-tili on yksi parhaista asioista Instagramissani tällä hetkellä. Toivolan tarinalliset tekstit ovat samastuttavia ja lohdullisia ja ne onnistuvat usein erinomaisesti vangitsemaan elämän pieniä olennaisuuksia. Lukiessani kuvien kommentteja, seuraajat ovat toivoneet Toivolalta uutta kirjaa juuri näiden kuvatekstien pohjalta, toivon samaa! Toivolan kirjoittama kirja Kirje tytölleni oli yksi viime vuoden suosikkikirjoistani ja tällä hetkellä kuuntelen Toivolan esikoiskirjaa Minusta tulee isona valkoinen.