Työnantajalla on oikeus olettaa että työntekijä joustaa tarvittaessa ja työn tekijällä on siihen ainakin periaatteen tasolla velvollisuus. Entä sitten kun joustamista vaaditaan ja oletetaan vain ja ainoastaan yhdeltä ihmiseltä. Entä sitten kun jo lukkoon lyötyjä lomia ei saakaan pitää kun pitää tuurata toista.

Mieheni on joutunut siihen tilanteeseen että hän on aina se, jonka tulee joustaa sekä luopua näköjään lomistaankin.

Mieheni pitää joustaa koska Pekalla vaivaa peräpukamat juuri tänään eikä voi olla palaverissa joka menee tunnin verran ylitöiksi. Mieheni pitää lähteä lauantaina kouluttamaan muita koska Anni siirrettiin aikaistetulle äitiyslomalle. Ensiviikon tiistaina miehen pitää jäädä kolmeksi tunniksi ylitöihin koska Timo on tiputuksessa eikä kerkeä vetämään koulutusta joten mieheni on se tehtävä. Keskiviikkona mieheni on jäätävä palveeraamaan ylitöihin koska jos Keijo sen tekisi ei kerkeisi kitaratunnilleen ajoissa. Viikko lomaa siirretään hamaan tulevaisuuteen koska oikean lomaviikon aikaan on miehen pakko tuurata aikaistetulle äitiyslomalle siirrettyä Annia.

Tämä on siis jatkuvaa ja selkeästi mieheeni kohdistuvaa toimintaa. Ainut jolle tulee tuolla toimistolla ylitöitä, on mieheni. Mieheni oli yrittänyt keskustella esimiehensä kanssa siitä että hän kokee tulleensa kohdelluksi eriarvoisesti kuin muut ja kyseenalaistanut loman siirron laillisuuden. Lukkoon lyötyjä lomia kun ei pitäisi noin vaan saada siirrellä.

Työnantaja oli hyökännyt miestäni vastaan. Mieheni on kuulemma hankala ihminen kun ei haluaisi joustaa. Kyllä muiden vuoro tulee joustaa sitten kun miehelläni on muuta menoa. Tässä kohtaa mieheni oli kysynyt että miten hän saa monta kuukautta mukavaa makoilu lomaa kun Annikin sai siirtymällä ennenaikaiselle äitiyslomalle. Mieheni kuulemma pitää nyt vaan tyytyä siihen että tuuraa Annia ja mieheni tulee sääliä Annia kun tämä joutuu ajattelemaan syntymättömän lapsensa hyvinvointia. Mieheni saa kuulemma pitää isyyslomansa jos lapsia hankkii. Aikaistettu äitiysloma ja isyysloma on muuten kaksi eri asiaa. Toisekseen emme ole hankkimassa lasta ja vaikka olisimme ei mieheni todellakaan jäisi pitämään isyyslomaa. Kuten mies sanoi niin työnantajan kanssa ei voinut keskustella asioista asiallisesti. Työnantaja oli vetänyt herneet nenään kun mies oli kertonut että työpaikka vaihtuu elokuun alusta jos a) lomia ei saa pitää ajallaan b) muut ei joudu joustamaan mutta hän joutuu jatkossakin yksin. Työnantaja oli toivottanut miehelleni onnea uudessa työssään, johon tulee siirtymään elokuun alussa. Mieheni pitää kuulemma korjata asennettaan paljon jotta etenee uraputkessaan.

Lopuksi

Mielestäni työnantajan toiminta on ihan puhdasta työpaikka kiusaamista. Muilla on vapaus olla ja tehdä niin kuin tahtovat mutta yhden on tehtävä muidenkin työt. Mieheni tekee ainoan oikean ratkaisun kun vaihtaa työpaikkaa. Ei ole mitään järkeä ruveta taistelemaan oikeudestaan lomiin tai mihinkään muuhunkaan kun työpaikan ilmapiiri on jo valmiiksi kireä. Jos jotain hyvää tilanteesta haluaa löytää, on se että kurjempaan työpaikkaan ei voi enää oikeastaan joutua. Tulihan tuosta ns asialliseksi tarkoitetusta keskustelusta opittua se että ainakaan raskaana olevaa naista ei saa kritisoida tai ottaa hänen tekemisiään esiin koska silloin on itse mulkku joka ei ajattele syntymättömän lapsen parasta ja se vasta on kuolemansynti.