loppuvuosi ja joulu (muualla)
Loppuvuosi on ollut hyvä. Meillä oli töissä maailman ihanin tonttupolku lähimetsikössä. Saimme hurjan määrän lapsia perheineen paikalle.
Lyydialla oli elämänsä ensimmäinen joulujuhla. Ryhmässä kokoonnuttiin perheiden kanssa yhtenä iltapäivänä laulamaan yhdessä joululauluja. Minä podin silloin sinuiittia ollen täysin äänetön, mutta sain kuitenkin osallistua. Lyydia oli niin onnellinen ja innoissaan! Hän leikkii mallikelpoisesti Tuiki, tuiki tähtösen ja Viisi vauhtiveikkoa. Sydän meinasi pakahtua onnesta!
Töissä jouluun laskeuduttiin laulujen, satujen ja satuhieronnan kautta. Joulukalenteri opetti satuhieronnan kautta koskettamaan kaveria hellästi. Villasukissa ja tonttulakissa meni useampi viikko. Nyt ollaan lomalla. Tämän viikon saan lomailla tes-päivien turvin, ensi viikolla maanantaina ja tiistaina vielä työajan tasauksen merkeissä.
Kotona meillä oli erilainen joulu. Tiesimme jo syksyllä, että meitä kaivataan etelään. Niinpä tartuimme Scandicin tarjoukseen ja varasimme itsellemme 3 yötä hotellissa. Koti puettiin kuitenkin jouluun, tottakai! Lyydia rakastaa tähtiä ja jouluvaloja. Samoin tontut, enkelit ja seimet ovat saaneet hänen huomionsa. Joulukuusi pystytettiin parvekkeelle, jotta saisi olla rauhassa. Sitä ihmetellään aina oven läpi. Joulukortit ovat kulkeneet pienten käsien kautta lukuisia kertoja ja niitä on yhdessä luettu.
Sunnuntaina suuntasimme ensin kummilaan, jossa viihdyimme monta tuntia. Sieltä siirryimme mummilaan, jossa olimme yhden yön vanhempieni ilona. Lyydia nukkui huonosti ja levottomasti kulmahampaiden takia.
Maanantaina valtaisimme hotellin, kävimme tutuilla huudeilla ja hyvin syömässä. Ilahduin,kun keittiö valmisti vähäsuolaisen kana-aterian taaperolle. Lyydia nukahti hyvissä ajoin ja me saimme ihanaa laatuaikaa toistemme läheisyydessä pehmeissä lakanoissa Finlandia-rasia jälkiruoan jälkiruokana.
Tiistaina Lyydiaa ihmetytti aamupalan runsaus. Aattoa otettiin vastaan katsomalla Joulupukin kuumaa linjaa ja joulurauhan julistus. Kummallista, että jälkimmäisen kohdalla kukaan mielensä pahoittaja ei ole vaatinut sen televisioinnin lopettamista, mainitaanhan siellä sentään Jumala ja lauletaan virsi.
Joulutunnelmaa jatkettiin vanhempieni luona, jonne saapuivat myös sisarukseni perheineen. Söimme hyvin, nautimme lasten leikeistä ja lauloimme yhdessä. Joululahjojen avaaminen kävi taaperon voimille, vaikka toivoimmekin maksimissaan yhden paketin per perhe. Lyydia sai Duploja, vauvanuken, pehmoapinan ja kaksi kirjaa. Iltakahvin jälkeen siirryimme karjuvan ihmeemme kanssa hotelliin, jossa taisteluun unta vastaan menikin tunteja.
Joulupäivänä ajoimme miehen veljen perheen luokse. Pääsimme ihanaan puulämmitteiseen joulusaunaan lyhtyjen valossa, Lyydia istui vadissa ja joi reteästi vettä pullosta. Kylvimme kynttilänvalossa, söimme kiireettömästi, viihdyimme ja nautimme. Lyydia ihmetteli joulukuusta, riemuitsi lahjoistaan ja olisi kulkenut joka paikkaan uuden kerhoreppunsa kanssa.
Koko päivän jälkeen Lyydia oli väsynyt ja nukahti kohtuullisen helposti. Me saimme hyödyntää unen mahdollistaman parisuhdeajan. Niin se muuten kotonakin menee, täällä kaukana kun ei vielä niitä hoitopaikkoja ole. Meidän aikuisten aikamme alkaa silloin, kun lapsi nukkuu. Emmekä koe jääneemme mistään paitsi, läheisyyttä ehtii saada hyvinkin lapsen nukkuessa. Toki meillä halaillaan pitkin päivää ja ollaan lähekkäin koko perhe, mutta parisuhteesta ja aikuisten yhteisestä ajasta huolehditaan silloin, kun pieni nukkuu.
Tapaninpäivänä ajoimme vielä vanhemmilleni, Lyydian kummitäti tuli perheineen kylään. Ihanaa, että lapsi saa tilaisuuksia leikkiä yhdessä muiden lasten kanssa!
Eilen illalla saavuimme kotiin. Onnellisina.
Olen saanut kokea joulun ilman mitään stressiä. No, ei meillä yleensä muitakaan jouluja ole stressattu. Mutta pääsimme pakoon kiirettä, ostoshelvettejä, kuluttamista, mitään pakkoa. Meillä oli riittävästi rentoa oloa, hyvää ruokaa ja seuraa, ehdimme nähdä rakkaita ihmisiä, iloita Lyydian riemusta. Saimme riittävästi lepoa, lämpöä ja hellyyttä huonoista öistä huolimatta. Ainoa asia, mitä kaipasin, oli mahdollisuus hiipiä yöllä jääkaapille närppimään kalkkunaa ja syömään suklaata samalla, kun yön pimeinä tunteina kaivettaisiin lautapelit esiin ja pelattaisiin porukalla. Ehkä ensi jouluna pitää vuokrata jostain iso mökki,jonne mahtuu mukaan koko rakkaiden joukko!
