ihan lomalla ja valmis vauvaan

Virallinen äitiysloma alkoi tällä viikolla. Kesäkuusta asti olen ollut sairaslomalla, joten johan tässä on ehditty lomailla. Mies on työmatkalla, koira hoidossa ja minä kaikkien mielenterveyden ja -rauhan ylläpitämiseksi vanhempieni luona. Ihan siltä varalta, että neiti päättäisi syntyä jo nyt. 

Tällä viikolla on eletty jännittäviä hetkiä. Sunnuntaina käytiin synnytysvastaanotossa supistusten takia, kun niitä oli ollut kipeinä ja napakoina 4h putkeen. Lääkäri tutki ja totesi kaiken olevan hyvin. Neiti on kasvanut hienosti, oli mallikkaasti raivotarjonnassa ja kiinnittynyt paikoilleen. Sovittiin, että tämän viikon maanantain poliaika peruttiin ja siirrettiin viikolla eteenpäin synnytyksen käynnistyspäivän sopimiseksi. 

Maanantaina supisteli 7h putkeen. Nojailin tolppiin, istuin penkeillä, köllin sohvalla. Söin panadolia ja join vettä kuin sieni. Tuntui sille, kun jalkovälissä olisi ollut keilapallo. Ähisin, puhkuin ja siivosin raivolla. Yö oli ihan kamala.

Tiistaina supistukset alkoivat heti aamulla. Kun niitä oli jatkunut koko päivän, 12h, ja kun olo oli todella kipeä, lähdettiin taas näytille. Supistuskäyrän perusteella kätilö olisi ottanut saliin. Lääkäri tosin ultratessaan totesi kohdunkanavan olevan kiinni. Olisin voinut jäädä nesteytykseen osastolle, supistuksia laannuttavaa lääkettä en enää saa niistä saamieni rajujen reaktioiden vuoksi. Halusin kuitenkin kotiin ja Miehen viereen.

Eilen ja tänään on menty samalla kaavalla. Välillä on pakko puhaltaa ja välillä tulee kivusta itku. Pää tuntuu painavan ja paine tuntuu kipeältä. Vauvan nyrkit heiluvat paljon ja osuvat jonnekin hermoon. Olen sopinut neidin kanssa, että pysyy vielä hetken kyydissä, jotta isäkin ehtii mukaan. Toistaiseksi on noudattanut sopimusta, vaikkakin välillä tuntuu, että helpompaa olisi ponnistaa vauva ulos kuin kärvistellä viikkotolkulla supistuksista. Maanantaina  emme lähde polilta ennen kuin käynnistyksen viimeistään päivä on sovittu.

Olemme kuunnelleet vauvan kanssa lastenlauluja, olen silittänyt vatsaa ja lukenut ääneen. Sain Miehelle oman isyyspakkauksen valmiiksi. Minun supermieheni ansaitsee sen kaikesta huolehtimisestaan, tsemppaamisestaan ja läsnäolostaan. Olen nyyhkinyt onnenkyyneleitä ajatellessani, miten rakkaita ovatkaan sekä Mies että vauva ja miten ihanaa on, että Mies osallistuu, on kiinnostunut ja on kokenut yhteyden rakentamisen vauvaan tärkeäksi jo kohdussa.  

Olen onneksi saanut ajatuksia muualle äidin kanssa. Olemme suunnitelleet vauvalle liinavaatteita meidän vanhoista lakanoista. Tuntuu liikuttavalle, että isoisoäidin pitsilakanat jalostuvat tyynyliinoiksi, täkiksi ja pussilakanaksi. Tuntuu liikuttavalle, että käyttöön tulevat meidän lapsuuden lempparilakanat. Vauva pääsee nukkumaan ihaniin, rakkaudella jalostettuihin liinavaatteisiin. Mielummin kierrätän vanhoja kuin ostan uusia. 

Huomenna Mies tulee kotiin, koirakin kotiutuu ja elämä palautuu normaaliksi. Vauva, sinulla on lupa lähteä liikkeelle. Me ottaisimme sinut jo mielellämme syliin.