kohtuuton odotus

Lyydialla on ollut heinäkuusta lähtien korvatulehduskierre. Nyt niitä tulehduksia on ollut seitsemän. Kerran tärykalvo on puhjennut itsestään paineen ja märän määrästä.

Ensin korvatulehdusta yritettiin hoitaa kipulääkkeellä, koska valtaosa paranee itsestään. Noin niin kuin periaatteessa. Ei meillä. Vauva söi ja joi todella huonosti, oli pakko aloittaa antibioottikuuri. Ensimmäisen jälkeen meni 2kk ja päiväkodin aloituksen jälkeen infektioita alkoi tulla liukuhihnalla. Siinä samalla testattiin useampi antibiootti. Lyydian paino on laahannut -2-käyrällä. Infektiot eivät helpottaneet ruokailua, siihen vielä kun lisätään hampaiden teko, niin apua.

Viime viikolla diagnosoitiin viimeisin korvatulehdus. Märkäinen,  tottakai. Nyt vihdoin saimme kiireellisen lähetteen putkitukseen ja kitarisojen poistoon. Kitarisojen siksi, että ne ovat kookkaat ja imevät kaikki pöpöt kuin sieni. Äitiinsä tullut.

Antibioottikuurin loputtua jatkoimme sitä ylläpitokuurina, tarkoitus oli saada aika joko tälle tai ensi viikolle. Koska mitään ei kuulunut, soitin knk-polille tänään. Ihan kuullakseni, että aika on helmikuun puolivälissä. Sillä kiireellisellä lähetteellä. Vuoden ikäiselle.

Minä hermostuin. Lyydia ei mitenkään voi syödä penisilliiniä sinne asti. Suolistofloora on jo nyt heikko. Mutta jos kuuri jatkuisi vielä 4-5 vkoa, niin mitä siitä olisi jäljellä?? Siitä huolimatta, että syömme päivittäin Precosaa ja maitohappoja. Ja jos kuurin lopettaa, niin tyttö on parissa päivässä taas jonkun infektion kourissa eikä helmikuussa todellakaan nukutuskunnossa.

Mies soitti vuorostaan ja sai kuulla, että lähete oli muutettu kiireettömäksi, sillä erikoislääkärin mielestä kiireellisen kriteerit eivät täyttyneet. Anteeksi mitä? Jos 7 tulehdusta puolen vuoden sisään, kestoltaan 1-3vkoa ei riitä, niin mikä sitten? Antibiootteja on kokeiltu neljää lajia. Jos se, että taapero ei kunnolla syö ja kasvaa kitukasvuisesti, ei riitä, niin mikä sitten? Ja että yöunet ovat ihan vallan perseellään kipukausina,  kun hyvää asentoa on mahdoton löytää ja pysyä unessa, unet jäävät muutamaan tuntiin, niin miten se edistää lapsen kasvua tai vanhempien jaksamista? Tai jos tulehdusten vaikutuksesta taaperon kielen kehitykseen voi jo alkaa huolestua, samoin niiden vaikutuksesta sisäkorvan kautta tasapainoon, niin miten ne eivät vaikuta kiireellisyyteen? Haluaisin tietää, millainen tilanne sitten niissä kiireellisissä on.

Pääni oli täynnä painokelvotonta tekstiä. Ja on edelleen. Olisimme halunneet operaation jo syksyllä, mutta ei ollut riittävästi tervettä väliä eikä yksityisellä suostuttu aloittamaan vielä sitä suojauskuuria. Nyt hirvittää, millainen kevät tästä tulee, jos lapsi on koko ajan kipeänä. Nuha vielä menisi, mutta kipeät korvat ovat epäinhimilliset. Minua harmitti niin, että itku tuli häntä uneen silitellessäni. Haluaisin pitää hänet terveenä. Kivuttomana. Ottaisin koska vaan hänen kipunsa itselleni (vaikka juuri nyt endometrioosi on todella hankala ja sekin itkettää), jos vaan saisin hänet pidettyä kunnossa.

Huomenna selvinnee, onko meillä mitään mahdollisuutta päästä jonossa eteenpäin eli muuttua kiireellisemmäksi. Kaikki sormet ja varpaat ristissä sen puolesta. Toivottavasti teilläkin Lyydian puolesta, että tämä kohtuuttomalle tuntuva odotus voisi jotenkin ihmeellisesti mennä toisin.