surusta iloon

Viikonloppuna tuli vuosi siitä, kun minulla todettiin kohdunulkoinen raskaus. Viikonloppuna olisi ollut maaliskuussa kesken tulleen Pienen laskettu aika. Viikonloppuna ahdistus nousikin välillä niin, että hihat kastuivat kyynelistä.

Viikonloppuna piti tulla myös kuukautiset. Eivät tulleet.

Viikonlopun mustista muistoista aukeni uusi viikko. Ilon viikko. Ilokyyneleiden, hämmennyksen, ihmettelyn ja kiitosten viikko. 

Tänään minä varasin neuvolan ja illalla aloitan jälleen tutut Klexanet.

Tänään me pyydämme: anna tämän Pienen tulla valmiiksi ja päästä syliin. En toivo mitään muuta. ❤