(vähän erilaiset) häät kuvina

Mikä olisi parempaa pahoinvointipäivän puuhaa kuin hääkuvien katselu? Tässä muutama kuva häimisistä.

Alusta asti oli selvää, että nyt mennään pienellä budjetilla, mutta kuitenkin niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Sormukset oli jo hankittu. Mekko löytyi Onlyn alennusmyynnistä, oikeastaan ihan vahingossa. Kalleimmat hankinnat taisivat olla minun nutturani ja ruokana tarjottu loimulohi.

Hääpukuna oli tummansininen pitsimekko. Hiuksiin sain kauneimman lettinutturan, mikä minulla on ikinä ollut. Kukkia ei ollut, meillä molemmilla oli samanlainen viehe. 

Hääpaikkana oli vanha riiheen tehty kirkko. Kirkko koristeltiin kynttilöillä ja tuikuilla. Kirkossa oli valmiina joulukuusi ja se tuoksui mukavasti. Havun tuoksu, kynttilän valo ja riihen tuntu toivat ihan riittävän ihanan tunnelmansa. Musiikkina oli ainoastaan veljeni ja kälyni esittämä laulu kitarasäestyksellä. Vihkikaava oli lyhyin mahdollinen. Vihkimisen jälkeen isäni piti meille kauniin puheen, jossa hän iloitsi erityisesti Miehen liittymisestä perheeseen.

Hääjuhlaa vietettiin kodassa nuotion loimussa. Kotaympäristö saneli hieman ruokailuvälineitä – päädyimme poltettaviin kartonkilautasiin ja mukeihin. Pöytäliinat kannettiin kotoa, samoin ulkotulet ja lyhdyt.  Ruokalistalla oli maailman parasta leipäjuustosalaattia, saaristoleipää ja levitettä, loimulohta ja tottakai kahta erilaista juustokakkua nokipannukahvien kanssa. Makkarat jäivät paistamatta.

Hääjuhlan ohjelma koostui Miehen puheesta (joka oli liikuttavan kaunis) sekä mukavasta ja leppoisasta yhdessäolosta. Kodassa oli lämmin ja hyvä olla. Häävieraat vaihtoivat kirkossa toppavaatteet päälle; niin mekin. 

Me kumpikin olemme saaneet aiemmin viettää isot häät vieraineen ja ohjelmineen. Nyt halusimme ympärillemme vaan lähimmät. Halusimme meidän näköisemme miljöön. Kauniin ja sopivan koruttoman tilaisuuden. Sen saimme.

Hääilta oli ihan täydellinen. En olisi muuttanut mitään. En olisi ostanut mitään lisää. Vähemmälläkin pärjää. Vähemmälläkin saa kaunista. Kaikkein tärkeintä oli se, että sain Miehen puolisokseni. Rakkaus on ihan käsittämättömän ihana asia. Ja näin toisella kierroksella tuntui siltä, että kaikki turha krumeluuri voi ihan oikeasti jäädä vähemmälle. 

Onneksi siskoni miesystävä kuvasi häät videolle. Taidan köllähtää viltin alle sitä katsomaan.

<3