PCOS – intersukupuolisuuden muoto?
Jos kavahdit tämän blogin otsikkoa, malta lukea vielä eteenpäin. Ajatus siitä, että PCOS olisi intersukupuolisuuden muoto voi tuntua vaikealta ja suututtaakin. PCOS:n kanssa elävät naiset ovat yhä uudelleen kertoneet tutkimuksissa, kuinka oireyhtymä ryöstää heidän naiseutensa, ja moni jakaa tämän kokemuksen. Nytkö naiseus viedään kokonaan?
No, ei oikeastaan. Lääketiede tuskin aikoo ihan pian luokitella PCOS:aa intersukupuolisuuden alle luettaviin kehon piirteisiin, ja joka tapauksessa lääketiede kattaa vain pienen osan ihmiselämän todellisuudesta. Siksi kyse ei ole niinkään halusta määritellä PCOS:aa oireyhtymänä uudestaan kuin pyrkimyksestä laajentaa käsitystä siitä, mitä PCOS voi sen kanssa elävälle tarkoittaa: kaikille meistä nainen ei ole oikea tai riittävä termi kuvastamaan sukupuolta.
Intersukupuolisuus voi auttaa ymmärtämään PCOS-kehoa
Intersukupuolisuudelle on monenlaisia määritelmiä. Lääketieteellisestä näkökulmasta se tarkoittaa kehon sukupuolitettujen piirteiden luonnollisia variaatioita, joiden vuoksi nuo piirteet eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypillisiä. Toisaalta intersukupuolisuutta voidaan lähestyä myös sateenvarjoterminä, jonka alle mahtuu laajemmin kehon sukupuolitettujen piirteiden moninaisuutta, jonka mukana valitettavasti usein tulee myös stigmoja ja syrjintää. Joillekin intersukupuolisuus on myös sukupuoli-identiteetti.
Kuinka moni PCOS:n kanssa elävä sitten voisi mieltää itsensä intersukupuoliseksi? Kovin tyhjentävää vastausta siihen ei taida toistaiseksi olla olemassa, sillä lääketiede ei pidä PCOS:aa intersukupuolisuuden muotona, eikä asiaa ole nähtävästi juuri tutkittu muillakaan tieteenaloilla. Sosiaali- ja terveyspsykologi Stacey L. Williams (2023) kuitenkin kertoo, että osa hänen PCOS:n kanssa elävien kokemuksia kartoittavaan tutkimukseensa osallistuneista ihmisistä nosti haastatteluiden aikana intersukupuolisuuden teeman itse esiin. He kertoivat törmänneensä ajatukseen vertaiskeskusteluissa.
Williamsin mukaan jotkut hänen haastateltavistaan kokivat, että intersukupuolisuus terminä auttaa ymmärtämään omaa PCOS-kehoa ja kokemusta siinä elämisestä. Muutamat haastatellut myös määrittelivät itsensä intersukupuolisiksi. Williams huomauttaa, että vaikka lääketieteellä on tapana vakuuttaa PCOS:n kanssa eläville, että kohonneista testosteronitasoistamme huolimatta olemme silti täysin naisia (female), viesti on rauhoittava vain niille, jotka identifioituvat naisiksi ja sulkee ulos sukupuolen moninaisuuden.
Kaikki PCOS:n kanssa elävät eivät tietenkään halua määritellä itseään intersukupuolisiksi – eikä tarvitsekaan. Toisille määritelmä kuitenkin sopii: onpa maailmalla joku ehtinyt luonnostella PCOS:n kanssa eläville intersukupuolisille jo omaa lippuakin. Intersukupuolisuusaktivisti Aikku Meura pohti Pilke-lehden haastattelussa vuonna 2022, että itsensä määrittely intersukupuoliseksi voisi olla sidoksissa siihen, miten paljon yksilöllä on ulospäin näkyviä intersukupuolisia ominaisuuksia. PCOS:n kohdalla se voisi tarkoittaa esimerkiksi hyvin runsasta ja näkyvää hirsutismia.
PCOS:aa ja intersukupuolisuutta yhdistää stigma
PCOS:n yhdistäminen intersukupuolisuuteen saattaa tuntua äkkiseltään yllättävältä, mutta kun huomioidaan, että kehon sukupuolitettuihin piirteisiin kuuluvat myös hormonitoiminta ja karvoitus, ei ajatus enää olekaan kovin kaukaa haettu. Jos intersukupuolisuus määritellään aktivisti Hans Lindahlin tapaan siten, että kehossa ilmenee luonnostaan sellaisia piirteitä, jotka haastavat näkyvästi käsitystämme ”naiskehon” ja ”mieskehon” piirteistä ja näihin piirteisiin liittyy stigman ja syrjinnän mahdollisuus, PCOS vastaa määritelmää itse asiassa varsin hyvin.
Toisaalta, kuten Stacey L. Williams muistuttaa, intersukupuolisuuden lääketieteellisen ja tässä tekstissä käsitellyn laajemman määritelmän välisestä ristiriidasta seuraa myös ongelma. Lääketieteen intersukupuolisiksi määrittelemille ihmisille saatetaan jo lapsuudessa tehdä kirurgisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat heille fyysistä ja psyykkistä haittaa. PCOS:n hoitoon tällaisia toimenpiteitä ei liity, eikä oireyhtymää toki voida diagnosoidakaan ennen kuukautisten alkamista. Siksi riskinä on, että PCOS:n ymmärtäminen intersukupuolisuudeksi veisi huomiota muihin intersukupuolisiin ihmisiin kohdistuvilta ihmisoikeusloukkauksilta.
Joka tapauksessa intersukupuolisuutta ja PCOS:aa yhdistää tiettyihin kehon piirteisiin liittyvä stigma. Riippumatta siitä, pidätkö itse itseäsi PCOS:n perusteella intersukupuolisena, saatat silti tunnistaa esimerkiksi hirsutismiin liittyvän häpeän, paineen karvojen poistamiseen ja kenties myös toisten ihmisten ikävät kommentit karvoistasi. Koska PCOS näyttää joka tapauksessa vaikuttavan naiseuden kokemukseen, olisi kummallista, jos kaikkien PCOS:n kanssa elävien joukkoon ei mahtuisi myös niitä, joille intersukupuolisuus terminä tuntuu sopivalta.
Eipäs–juupas-väittely siitä, kuuluisiko PCOS (ei-lääketieteellisessä mielessä) ehdottomasti intersukupuolisuuden sateenvarjon alle vai ei onkin koko lailla turhaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa saamme lisää tutkittua tietoa siitä, mitä intersukupuolisuus voisi PCOS:n kanssa eläville tarkoittaa – tai PCOS intersukupuolisille ihmisille.
Lähde:
Williams, S.L. (2023). The Psychology of PCOS. Building the Science and Breaking the Silence. Washington: American Psychological Association.
Lisätietoa intersukupuolisuudesta:
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus: Intersukupuolisuus