How not to die, eli WFBP -ruokavalion Raamattu

Sain viimein kirjastosta lainaan kasvipohjaisen ruokavalion suuren puolestapuhujan ja Nutritionfacts.org -nettisivuston isän, lääkäri Michael Gregerin How Not To Die -kirjan. Se onkin melkoinen tiiliskivi. Kirjassa on kaikkiaan 413 sivua, jonka jälkeen seuraa vielä reilusti yli 100 sivua lähdeviitteitä. Kirjasta on olemassa myös suomennos.

Kirjassa käydään ensin läpi yleisimpiä sairauksia länsimaissa (sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosairaudet, eri syöpätyyppejä, verenpainetauti, kakkostyypin diabetes, yms. yms.), ja miten niiden syntyä voi pyrkiä ruokavaliolla ennaltaehkäisemään, ja itse sairauksia jopa hoitamaan. Toisessa osassa Greger kertoo niistä ruoista, joita kannattaa lisätä ruokavalioonsa. Greger kutsuu keksimäänsä järjestelmää Daily Dozeniksi. Pähkinänkuoressa, Gregerin mukaan päivän aikana pitäisi nauttia kaikkiaan

kolme annosta erilaisia papuja

yksi annos marjoja

kolme annosta joitakin hedelmiä

yksi annos lehteviä vihanneksia (muun muassa parsakaali ja kukkakaali)

kaksi annosta vihreitä vihanneksia (näin tulkitsen sanan ”greens.” Niihin lukeutuu muun muassa lehtikaali ja pinaatti.)

kaksi annosta muita vihanneksia

yksi annos pellavansiemeniä

yksi annos pähkinöitä

yksi annos mausteita

kolme annosta kokojyvää

viisi annosta juomaa

yksi annos liikuntaa (esim. 90 minuuttia kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, tai 40 min hikijumppaa.)

Ja tietysti jo yhden aterian aikana voi saada helposti annoksen vaikkapa papuja, täysjyvää, lehteviä vihanneksia ja muita vihanneksia, eli nuo suositukset on melko helppo saada päivän aikana täyttymään, vaikka ei olisikaan koko ajan puputtamassa jotakin. Ja vaikka ei ihan kaikkia saisikaan joka päivä syötyä, on Daily Dozen kuitenkin hyödyllinen työkalu, jonka avulla voi suunnitella omia aterioitaan ja ostoslistaansa.

Itse en voisi tällä hetkellä syödä noin monipuolisesti ja runsaasti johtuen muun muassa refluksitaudistani ja tiukasta opiskelijabudjetistani (pähkinät ovat kalliita, jumankauta), mutta ihan vain syömällä omaan normaaliin tyyliini tekemättä enempiä muutoksia, saan jo varmasti 60-70 % suosituksista täytettyä.

Kirjasta on esitetty myös kriittisiä arvioita, ja Gregeriä on syytetty muun muassa tutkimusartikkeleiden valikoinnista ja tulkinnasta siten, että ne tukevat hänen WFPB -agendaansa. Kun kuitenkin miettii nykyistä länsimaista ruokavaliota ja sen vaikutusta ihmisten terveyteen, ei mielestäni henkilö, joka suosittaa tutkimusnäyttöön perustuen hedelmien ja vihannesten lisäämistä ruokavalioon ja prosessoitujen ja tyydyttynyttä eläinrasvaa sisältävien ruokien vähentämistä, varmastikaan aiheuta kansanterveydelle ja yhteiskunnalle minkäänlaista haittaa. Päinvastoin.

Tässä oma illalliseni, joka sisälsi kaikkiaan viisi kohtaa Daily Dozenista: pavut (kidneypavut & misotahna), lehtevät vihannekset (parsakaali), vihreät vihannekset (lehtikaali), muut vihannekset (porkkana) ja mausteet (kurkuma, mustapippuri, maustepippuri, korianteri, persilja). Jälkiruoaksi nautin vielä riisikakun, jonka päälle laitoin hieman maapähkinävoita ja banaania – siinäpä tuli vielä pikku annos hedelmiä ja pähkinöitäkin syötyä.

Vielä kun saisi liikuntaa lisättyä. Jo 90 minuuttia kävelyä päivän aikana olisi itselleni melkoinen saavutus, puhumattakaan siitä 40 minuutin hikiliikunnasta… Ehkä aloitan ihan nyt vaan tästä ruokavaliosta.

 

Kuvan lähde: Amazon.com