Reppureissaajaksi ja yliopisto-opiskelijaksi?!

Tässä viime aikoina on eletty aika epävarmoja aikoja. Suoraan sanottuna mulla ei oo ollut mitään varmuutta siitä, mitä tulen tänä syksynä ja tulevana vuonna tekemään. Loppukeväästä olin vielä ihan varma. Olin muuttamassa Granadaan ja aloittamassa yliopisto-opinnot. Hoidin kaikki mutkikkaat haut ja vaikka jossain kohtaa epätoivo meinas iskeä, olin ihan varma, että pääsen sisään jollekin haluamistani aloista. Kesän aikana tuloksien alkaessa tulla julki iski pettymys aika pahasti, koska pisterajat olikin paljon korkeammat kuin aikaisempina vuosina. Tuloksia tulee täällä siis moneen kertaan, ja vaikka et ekalla kerralla pääsisi sisään, voi jäädä odottamaan ja päästä sisään vielä myöhemmin. Mä kuitenkin suoraan sanottuna menetin toivoni kun rajat pysyivät edelleen tosi korkeina, enkä enää uskonut pääseväni sisään.

australiakollaasi1.jpg

Mä olin jo niin valmis muuttamaan uuteen kaupunkiin, että mulle iski ahdistus siitä, etten halua jäädä ”paikoilleen” enää vaan tehdä jotain uutta ja kasvattaa kokemuksien listaa. Elokuun alusta aloin suunnitella pidempää reissua ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että matkasuunnitelmat on pääpiirteittään selvät ja lentoliput ostettuna. Mun ei onneksi tarvitse lähteä reissuun yksin, vaan onneksi mun ja ystäväni Essin suunnitelmat, kiinnostuksen kohteet ja haaveet kohtasi niin hyvin yhteen, että tullaan matkaamaan suuri osa ajasta yhdessä.

Mihin mä sitten matkaan? Pelkän repun kanssa Australiaan ja Kaakkois-Aasiaan! Nää on siintänyt mun ajatuksissa jo pitkään, varsinkin ensimmäinen, mutta tuntunut aina niin mahdottomilta saavuttaa. Molemmissa mun olis tarkoitus viettää noin kuukausi, eli lähden reilun kuukauden päästä lokakuun lopussa ja palaan jouluksi kotiin. Oon niiiiin innoissani tästä, että lasken suunnilleen tunteja lähtöön. Tulen varmasti palaamaan tähän aiheeseen vielä moneen kertaan.

indonesiakollaasi.jpg

Tällä viikolla tähän kaikkeen tuli kuitenkin pieni ”mutta”. Sain nimittäin yliopistopaikan Granadasta. En uskonut tän tapahtuvan ja otin sen vastaan. Tuleeko musta siis tulevaisuudessa optikko? Nyt mun pitää vaan selvittää, voinko aloittaa opiskelun vasta keväällä. Periaatteessa sen pitäisi olla mahdollista, mutta täällä Espanjassa voi tapahtua mitä tahansa. En siis odota vielä mitään liikoja, mutta totta kai olen tästä ihan älyttömän ilonen jo nyt. Mulla on jo niin kova motivaatio jatko-opiskeluiden suhteen, etten malttais odottaa enää opiskelijaelämän alkua. Saa nähdä miten mun käy!

australiakollaasi2.jpg

Kuvat napattu Pinterestistä

Isoja juttuja tulossa, enkä tiedä olenko vielä täysin sisäistänyt kaikkea. Kaikesta on kuitenkin tähänkin mennessä selvitty jollakin tavalla. Just nyt keskityn vielä keräämään viimeisiä reissurahoja kasaan, hankkimaan tarvittavia asioita ja nauttimaan tärkeiden tyyppien seurasta, koska tää vika kuukausi menee vauhdilla. Sanoinko jo, että olen innoissani?

– Eve

SEURAA SOMESSA: Instagram @eveliinakatajisto // Snapchat @evekatajisto

Suhteet Oma elämä Matkat Opiskelu