Crank 2

Jason Statham seikkailee Crank 2 -leffassa sekopäänä ja sydämettömänä Losin kaduilla. Elokuvassa ei hengästytä, ei hengitetä eikä katsota taaksepäin. Mieheni alkoi katsoa tätä elokuvaa sunnuntaina, samalla kun minä tein jotain tietokonejuttuja. Tällä kertaa oli harvinaisen vaikeaa yhtyä elokuvan katseluun kesken kaiken, mutta aion nyt kuitenkin kertoa siitä jotain.

Crank 2:ssa Statham kiduttaa itseään niin koiran sähköpannalla, poliisin etälamauttimella kuin auton tupakansytyttimellä. Tuo kaljupäinen gangsteri saa virtaa ja vahvuutta näistä sähkövehkeistä ja meno senkun jatkuu. Koko elokuvan ideahan on siinä, että sydämetön kaljupää kirmaa ympäri kaupunkia etsien puuttuvaa elintään. Sähköiskut ovat miehelle elinehto.

Elokuvassa vieraillaan lähietäisyydeltä usean naisen perässä ja etunenässä ja pääseepä siinä aitiopaikalta seuraamaan, kuinka yksi jengiläinen repii nänninsä irti. Liian usein käytetyt erikoistehosteet, kameranajon kummallisuudet ja läkähdyttävä tahti tekee Crank 2:sesta hauskan sunnuntaileffan.

Naisille silmänruokaa suo Stathamin useammin kuin kerran esitelty rintakehä, jonka keskellä tosin arvosanaa alentaa jättimäisen kokoinen leikkaushaava. Jos naisella löytyy yhtään huumoria tällaiselle miestenleffalle, suosittelen lämpimästi!

Miehet puolestaan varmasti pitävät elokuvan puolivälissä tulevasta kohtauksesta, jonka pääteemana on kitka. Ihmiskehon luoman kitkan avulla Statham pääsee pukin kautta jatkamaan matkaansa kohti elinsiirtolaatikkoa. Tätätkään kohtausta ei kannata jättää välistä, jos vain sitä huumoria tarpeeksi löytyy.

Toisaalta, olen aivan varma, että sitä huumoria löytyy. En usko, että kovinkaan moni ottaa vain jonkun elokuvan vuorkaamon hyllyltä, varsinkaan, jos se on jatko-osa. Ja varsinkaan, jos ensimmäistä osaa ei ole nähty. Tuskinpa Stathamin kirveellä veistetty naama niin paljon ihmisiä vetää puoleensa.

Mutta jos juuri sinua kiinnostaa heittää aivot narikkaan, uskallan suositella Crank 2:sta. Huumori on taattua etkä varmasti ehdi sanomaan: ”Onpa verkkainen leffa.”