Harry Potter ja kuoleman varjelukset: osat 1& 2

Ai kauheeta, tuntuu kuin tämä mun palsta olisi täysi floppi, koska melkeinpä kuukausi on vierähtänyt hiljaiselossa, vaikka elokuvia ja sarjoja on tullut katsottua. Nyt, kun tässä tuntuu olevan ylimääräistä aikaa, mikä minun oikeasti pitäisi viettää virtuaaliAMK:n tehtävien parissa, voisin muutama postauksen kirjoittaa ja aiheenahan tietysti elokuvat. Tämän postauksen aiheen olet varmasti jo lukenut otsikosta.

Kun Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 1 tuli teattereihin, meidän piti mieheni kanssa mennä katsomaan se. Ei nyt ensimmäisten joukossa, mutta kuitenkin. No, elämä vei eteenpäin ja vihdoin, kun olisi ollut aikaa mennä, elokuvaa lähetettiin meille sopimattomina ajanjaksoina. Ostinpa siis DVD:n aikalailla heti, kun se oli Prismasta saatavilla ja istahdin TV:n ääreen.

Tämä ensimmäinen osa pohjustaa hyvin toista osaa, mutta se on kuolettavan tylsä! Toisaalta elokuvassa ei tapahdu yhtään mitään, vaikka kirjan useampaan kertaan lukeneena tiedän, että siitä olisi saatu parempikin tehtyä. Oliko tekijöillä kenties ajatuksen suunnattuna vallan tuon toisen osan tekemiseen?

Harry, Ron ja Hermione kirmaavat ympäri Britanniaa, välillä riidellen ja eroten toisistaan. Joo, tavallista teinielämää ja tavallisille teineille tehty tylsä elokuva, joka sortuu siihen samaan kuin kaikki muutkin teinielokuvat: romantiikkaan. Kyllä, kirjassakin on romantiikkaa, mutta nyt ollaan taistelemassa Kuolonsyöjiä vastaan, joten odottaisin hyvin paljon muutakin toimintaa kuin iänikuista mustasukkaisuutta!!

Elokuva loppuu, kun Voldemort löytää Dumbledoren haudan ja riistää tältä Seljasauvan. Kakkososaa tämä elokuva kaipaa ja kipeästi.

Onneksi kakkososa tuli teattereihin näin kesällä, joten pääsimme kohtalaisen helposti katsomaan sen. Kyllä sitä oli odotettukin! Vihdoinkin sain nähdä toimintaa teinitouhun sijaan. Elokuvassa oli muutama kohta, missä karvat nousi pystyyn eli: ”Hei, ei se näin menny kirjassa!” -fiilis. Mutta toiminta, räjähdykset sun muut kyllä korvasivat sen.

Ihan hyvin ykkösosaan olisi voinut siirtää edes joku kunnon toimintapläjäys vaikka ihan viime minuuteille! Kakkososa rökittää ykkösosan 6-1, joten en edes halua suositella tuon ensimmäisen osan katsomista. Katsokaa vain kakkososa ja nähkää, miten kaikki päättyy!

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen

Arthur ja minimoit

Enpä ole pitkään aikaan päässyt kirjoittelemaan elokuvista tälle palstalle. Ehkä voin vedota työkiireisiin 😉 Ehdinpä kuitenkin eräänä iltana yksin ollessani katsoa Luc Bessonin Arthur ja minimoit -elokuvan. Lasten elokuvahan tuo on, mutta joskus tekee hyvää heittää aivot narikkaan ja muistella lapsuutta, jolloin melkeinpä kaikki elokuvat tuntuivat hyviltä!

Arthur ja minimoit -elokuvasta on tehty kakkososakin, mutta se ei ole vielä laatikkooni löytänyt. Itseasiassa tuokin elokuva on ostettu muutamalla eurolla Filmtownista, joka ajoittain myy vanhoja vuokrafilmejä kohtalaiseen hintaan. Varsinkin sieltä suosittelen hankkimaan halpoja leffoja, varsinkin sellaisia, mitä ei ehkä ensimmäisten joukossa halua ostaa.

Arthur on pieni poika, jonka vanhemmat hummaavat maailmalla ties missä ja hän joutuu elämään isoäitinsä kanssa. Hänen isoisänsä oli tutkimusmatkailija, joka myös reissasi ympäri maailmaa, mutta hän on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Oikeastaan elokuvassa ei edes sanota, milloin isoisä on kadonnut. Yllä pidetään vain kysymyksiä milloin, miksi ja miten?

Arthur haluaa pelastaa isoäitinsä kodin, joka on ilkeän voudin kynsissä. Laskuja ei ole maksettu ja kaikki hiipuu vähitellen pois, ensin puhelin katkaistaan ja sitten sähköt. Arthur kuulee isoisänsä aarteesta, jonka tämä on haudannut jonnekin kotinsa maille. Isoisän kirjan sivuilta nousee esille minimoit, nuo pienen pienet menninkäistä muistuttavat oliot, jotka ovat avain koko arvoitukseen.

Arthur lähtee etsimään minimoiden maata ja eipä aikaakaan, kun puolipukeiset afrikkalaiset miehet opastavat pojan oikeille teille. Arthur sattuu seikkailun aikana pelastamaan prinsessan ja puoli valtakuntaa ja kaikki elävät happily ever after.

Elokuva ei yllätä nerokkuudellaan, vaan oikeastaan ohjauksellaan. No, tietysti, kyseessähän on sentään Luc Besson. Olemme molemmat Luc Besson -faneja hänen muidenkin hyvien elokuviensa johdosta. Arthur ja minimoit on hauskaa katsottavaa ja kameranajo on onnistunutta. Kuvakulmat ovat erilaisia verrattuna ihan perus USAlaisiin. Olisiko jonkun muun ohjaamana elokuvasta tullut yhtä kekseliäs, uskalias ja seikkailunhaluinen?

Arthur ja minimoit käy myös lasten katsottavaksi. Elokuva kertoo pojan rakastumisesta tyttöön, joka sattuukin yhtäkkiä olemaan täysin saman ikäinen. Enpä tiedä, kuinka helpolla noin 10-vuotiaat pojat kertovat tytöille ihastuksistaan, mutta omassa ”nuoruudessani” sitä ei tapahtunut. Ja, koska elokuva on lasten elokuva, tässäkin hyvä ja paha taistelevat keskenään. Kumpi voittaa? Ei tarvita edes arvausta. Elokuva on tarina hyvyydestä ja uhmakkuudesta, koska pieni lapsi uhmaa isoäitiään ja lähtee keskellä yötä etsimään isoisänsä aarretta. Löytyykö aarre ja pelastuuko valtakunta?

Suhteet Oma elämä Leffat ja sarjat Suosittelen