Yksi lapsuuteni ehdottomista lempparitv-sarjoistani oli Willy Fogin tarina matkasta maailman ympäri. Suomeksihan Willy on käännetty ”Phileas”. Tätä paremmaksi ylsi vain Kaukametsän pakolaiset, mutta siitä ei taidakaan olla DVD-versiota saatavilla 🙁 Fogin piirrosseikkailu on valmistunut vuonna 1980 eli monet lapset ennen minua ovat varttuneet tämän sarjan parissa. Alkuperäinen tarina on Jules Vernen kirjoittama, vuonna 1872 ilmestynyt teos.

Matka maailman ympäri 80 päivässä kertoo Phileas Fog -nimisestä herrasmiehestä, joka lyö vetoa Reformiklubilla, että pystyy matkustamaan maailman ympäri 80 päivässä. Piirrossarjassa luonnollisesti ihmiset on korvattu eläimillä ja Fog on saanut kantaakseen leijonan ulkomuodon. Hänen palvelijansa on kissa nimeltä Jean Passepartout ja pökköä pesään heittää pieni otus nimeltä Tico. Ticosta en ole varma, mitä eläintä hän muistuttaa, mutta todennäköisesti aavikkorottaa, marsua tai hamsteria. Myöhemmin sarjaan saadaan uusi kasvo, prinsessa Romi – myös kissa -, jonka Passepartout pelastaa raakalaisten kynsistä.

Sarja on ihana tuulahdus menneisyyteen ja lapsuuteen, jossa lasten tv-sarjat olivat vielä rehellisesti piirrettyjä eikä massatuotantoanimaatiota. Nykyiset ”piirrossarjat” saavat karvani pystyyn eikä minulla ole vähäisintäkään kiinnostusta näyttää tuollaista tylsää katsottavaa omille lapsilleni, jos sellaisia joskus minulle suodaan.

Tässä sarjassa viljellään pientä huumoria ja paha saa palkkansa -tyyliä aktiivisesti. Jokaisessa sarjassa on hivenen hyvien tapojen kertausta: miten puhutella vierasta, kiittää, auttaa vähän vieraampiakin ihmisiä jne. En tiedä, onko tällaista ymmärretty laittaa nykyajan lastenohjelmiin, mutta muutaman jakson katsoneena totean, että ei ole.

Ehkä parasta tässä sarjassa on kertomuksen eteneminen. Vanhoissa kunnon piirretyissä oli useimmiten tarina, jonka mukaan edettiin ja matkalla paikasta A paikkaan B sattui erilaisia kommelluksia. (Muumit ovat tietysti asia erikseen!) Ymmärtääkseni tämän hetken lastenohjelmissa ollaan tässä ja nyt, eikä tarinaa eteenpäin vievää punaista lankaa ole. Jokainen jakso on rakennettu yksittäisen rungon päälle eikä sillä ole mitään tekemistä edellisen tai seuraavan jakson kanssa. Omasta mielestäni tämä Fog-tyyli on parempi eli joka viikko odotettiin uutta jaksoa ja sillä välin katsottiin videolta vanhaa, jottei tapahtumat päässeet unohtumaan.

Luin Wikipediasta Jules Vernen teokseen perustuvaa juonipaljastusta. Olin erittäin yllättynyt siitä, että piirrossarjan tapahtumat seuraavat enemmän ja vähemmän oikean tarinan kulkua! Olen liian kyllästynyt siihen, että alkuperäistä tarinaa muunnellaan ja yhdistellään eri kohtauksien kanssa eikä nykyään enää kunnioiteta alkuperäistä tarinaa lähes lainkaan.

Onhan tässäkin sarjassa sellaisia tapahtumia ja piirteitä, joita ei kirjasta löydy. Ne on lisätty sinne, jotta saadaan lapsille ja lapsenmielisille lisää jännitystä ja koukkua sarjan katsomiseen. Kuka nyt tylsää sarjaa katsoisi!

Fogin tarinalle löytyy jatko-osakin, jossa Fog ystävineen matkustaa maailman keskipisteeseen. En ole tätä sarjaa löytänyt – vielä – Anttilasta, mutta senkin ostan, kunhan löydän ja kun on rahaa! Suosittelen lämpimästi lapsille ja lapsenmielisille tätä sarjaa!

Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Around_the_World_in_Eighty_Days_map.png