Rei Shimura.

fullsizeoutput_3f.jpeg

Kaipaatko kesälukemista? No tässäpä olisi tuhti lukuvinkki, sillä luettavaa todellakin piisaa!

En ole oikein koskaan ollut dekkarien ystävä. Olen tähän astisen elämäni aikana lukenut aika monta eri kirjallisuuslajia ja jostain syystä rikoskirjallisuus on kiinnostanut aina vähiten. Aina silloin tällöin olen lukenut jonkin ajankohtaisen dekkarin, jota ihmiset ovat suositelleet ja aina olen myös pettynyt niihin. En tiedä mikä niissä varsinaisesti mättää. Ehkä juonien samankaltaisuus ja ohuet henkilöhahmot, jotka nekin ovat usein toistensa kopioita. Syvyyttä ja tarttumapintaa ei jotenkin ikinä tunnu löytyvän, saatika sitten samaistuttavia päähenkilöitä.

Mutta asiaan on nyt tullut muutos. Tai oikeastaan tuli jo vuosi sitten. Silloin löysin kirjakaupan hyllyltä Rei Shimuran, kun haeskelin itselleni, mitäs muutakaan, kuin kesälukemista. 

Sujata Masseyn luoma Rei Shimura on japanilais-amerikkalainen antiikinvälittäjä ja englannin opettaja, joka tahattomasti ajautuu mitä erikoisempien murhien ja muiden rikosten keskelle. Rei on syntynyt Kaliforniassa, mutta on muuttanut aikuisiällä Japaniin, jonka kokee omaksi kotimaakseen. Kaksikielisen Rein vanhemmat yrittävät saada tytärtään aika-ajoin palaamaan takaisin Yhdysvaltoihin. Rein lähipiiriin Japanissa kuuluvat muun muassa kanadalainen Richard, joka on Rein entinen työkaveri ja kämppis, antiikkikauppias Yasushi Ishida sekä muutamat poikaystäväehdokkaat. Myös uusia tuttavuuksia löytyy aina jokaisesta tarinasta rutkasti.

Rei Shimurat eivät ole minusta aivan perinteisiä rikosjännäreitä, vaikka sen ympärille juonet aina koostuvatkin. Keskiössä on silti aina kiehtova tarina ihmisistä, historiasta ja ennen kaikkea Japanista. Ja nyt tulemme siihen kohtaan, miksi niin kovasti näistä kyseisistä kirjoista pidänkin: niistä oikeasti oppii aina jotakin uutta. Jokaisessa tarinassa on aina selkeä teema. Milloin tarinaan liittyvät samuraimiekat, kimonot tai tansu-kaapit (joista en ollut ikinä kuullutkaan). Myös Ikebana-kulttuuri tulee erittäin tutuksi eräässä kirjassa. Toisin sanoen lukija oppii roimasti Japanin kulttuurista näitä teoksia lukiessaan. Sujata Massey on upeasti pystynyt yhdistämään rikoskirjallisuuden japanilaiseen kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin ja se on minusta asia, joka tekee näistä kirjoista ainutlaatuisia! Rei on ainakin minulle myös hahmona helposti lähestyttävä ja uskottava utelias säheltäjä, joka kamppailee niin kulttuurien yhteentörmäyksessä kuin sorrettujen aseman puolustamisessakin. Muut hahmot jäävät kieltämättä ehkä hiukan etäisiksi, mutta heillä on aina selkeä paikkansa joka tarinassa. Yhtäkään turhaa hahmoa ei näistä tarinoista löydy. 

Rei Shimura-kirjat ovat siis kymmenosainen kirjasarja. Jokainen tarina on aina omansa, mutta aika menee etteenpäin ja Reille muodostuu selkeä menneisyys tarinoiden edetessä. En ole itse lukenut kirjoja oikeassa ajallisessa järjestyksessä, sillä en ole löytänyt kaikkia teoksia kerralla. Suomessa myydyissä kirjoissa on aina kaksi tarinaa yksissä kansissa, paitsi Sujatan uusimmassa julkaisussa Rei Shimura-Menetysten Rannikolla.

Tässä siis kaikki Rei-tarinat:

– Rei Shimuran ensimmäinen tapaus (1997, suom. 2000)

– Rei Shimura ja Zen-temppelin arvoitus (1998, suom. 2001)

– Rei Shimura ja Ikebanamestari (1999, suom. 2002)

– Rei Shimura ja tappava manga (2000, suom. 2003)

– Rei Shimura ja morsiuskimono (2001, suom. 2004)

– Rei Shimura ja Samurain tytär (2002, suom. 2005)

– Rei Shimura ja helmenkalastaja (2004, suom. 2006)

– Rei Shimura Taifuunin silmässä (2005, suom. 2007)

– Rei Shimura Yakuzan jäljillä (2006, suom. 2008)

– Rei Shimura Havajilla (2008, suom. 2009)

– Rei Shimura menetysten rannikolla (2016)

Itse en ole vielä lukenut Helmenkalastajaa, Taifuunia tai Havajilla -tarinoita, sillä en ole löytänyt kyseisiä kirjoja mistään. Loput tarinat löytyvät kyllä helposti kirjakaupoista. Ja koska tarinat ovat juonellisesti ja ajallisesti selkeitä, ei sekään ole haitannut minua, että olen aloittanut kirjasarjan aivan keskeltä.

Joten, kuten lupasin, tästä kirjasarjasta riittää luettavaa vaikka koko kesäksi! Suosittelen kirjaa ensisijaisesti kaikille Japanin kulttuurista kiinnostuneille, mutta myös keveän rikoskirjallisuuden ystäville. Mitään kovin synkkiä tai raakoja aiheita ei tarinoissa käsitellä, joten jos perus murhat ja tapot menevät, menevät myös nämäkin. 

Nämä ovat tarjonneet ainakin itselleni vaihtoehdon niin sanottuun ”aivot narikkaan” -kirjallisuuteen ja Rei Shimuroita on ollut ilo lukea. Kun katsoin vihostani tekemääni lyhyttä arvostelua, olin kirjoittanut vain yhden lauseen: ”Rei Shimura on varastanut sydämeni!”

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *