Saga.
Tässäpä tulisi taas kesälomalle lukuvinkkiä! Jos kirjojen lukeminen ei nappaa, mutta sarjakuvat uppoavat, niin tässä olisi erittäin tuhti annos tarjolla!
Kyse on siis Saga -nimisestä sarjakuvasta, jonka löysin jokunen vuosi sitten vahingossa sarjakuvamessuilta Helsingistä. Silloin en raaskinut sitä ostaa, mutta sarjan ensimmäinen albumi jäi kummittelemaan mieleeni, joten kipaisin sen pari viikkoa myöhemmin sitten ostamassa itselleni. Kun etsin uusia sarjakuvia, minulle ensisijaisen tärkeää on piirrosjälki. Vaikka juoni olisi miten kiinnostava tahansa, mutta jos maailmassa seikkailevat esimerkiksi kaksi palleron näköistä yksinkertaista hahmoa, ei mielenkiintoni syty. Sagassa ei pahemmin pallerot pyöri, vaan piirrosjälki on fantastista!
Sarjan on luonut ja käsikirjoittanut Brian K. Vaughan ja piirtänyt Fiona Staples. Vaughan on tunnettu myös käsikirjoittamistaan tv-sarjoista Lost ja Under the Dome, joten Sagassakin porskutellaan vahvan scifin hengessä. Staplesin piirrosjälki taas on vertaansa vailla. Hahmot ovat uskomattoman monipuolisia ja jokainen ruutu on kuin ilotulitusta. Itse luen sarjakuvat suomeksi, koska onhan se nyt aika coolia, kun suosikkihahmosi huutaa sponttaanisti ”vittuperkelettä” kohdatessaan pahoja vihollisia! Suomeksi sarjaa on ilmestynyt seitsemän albumin verran, joten luettavaa kyllä jo riittää.
Lyhykäisyydessään tarina kertoo Markosta ja Alanasta, jotka kuuluvat eri kansallisuuksiin ja rotuihin. Ja jotka tietysti sotivat sillä hetkellä keskenään, tai ovat oikeastaan sotineet jo monta vuosikymmentä. Vahinko pääsee tapahtumaan, kun Marko ja Alana rakastuvat toisiinsa ja vielä kaikkien hämmästykseksi saavat lapsen. Tämän johdosta kummankin kansan vihat lankeavat pariskunnan päälle ja heistä tulee jahdattuja ja vainottuja. Perässä roikkuu niin palkkamurhaajia kuin robottikuninkaallisiakin. Alkaa huima pakomatka ja seikkailu, kun pieni, mutta urhea perhe, yrittää löytää paikkaansa tuossa sekopäisessä ja vaarallisessa universumissa.
Sagan ensimmäinen albumi oli vuonna 2013 Yhdysvaltain myydyin sarjakuvaromaani. Se on lisäksi voittanut lukuisia palkintoja, eikä suotta. Hahmot ovat mielenkiintoisia ja jokainen albumi tarjoaa aina jotain uutta nähtävää. Oma vinkkini Sagan suhteen on tosin seuraava: jos vain pystyt, niin lue mahdollisimman monta albumia putkeen. Itse olen välillä joutunut odottamaan useita kuukausia seuraavan ilmestymistä, joten tapahtumakulut ovat karisseet mielestä. Juoni on nimittäin sen verran vaiherikas, että kaikessa ei aina aivan pysy perässä. Se onkin ehkä Sagan ainoita huonoja puolia. Toivoisin, että Vaughan hieman rauhottuisi juonenkäänteidensä kanssa ja antaisi asioille ja hahmoille hieman enemmän aikaa kehittyä. Kun vähän tuntee pääsevänsä pintaa syvemmälle, tapahtuu taas jotain mullistavaa ja lukija tempaistaan taas uusiin tilanteisiin. Se on hieman väsyttävää, sillä Saga ei minusta tarvitse koko ajan räiskyviä tapahtumaketjujaan. Hahmot kyllä kantaisivat juonta vähän rauhallisemmallakin otteella.
Näistä seikoista huolimatta Saga on ollut oivallinen sarjakuvalöytö. Parasta antia ovat ehdottomasti mielenkiintoinen hahmosuunnittelu ja innolla odotankin mitä kaikkea sarjalla on vielä näyttää! Saga on tehty täysin aikuisille ja on suht helposti lähestyttävä niillekkin, jotka eivät ennen ole sarjakuvia lukeneet. Englanniksi sarjasta on ilmestynyt enemmän albumeita, mutta pian pitäisi ilmestyä kahdeksas albumi suomeksi. Enköhän minä senkin päädy ostamaan, sillä haluan ehdottomasti nähdä, miten tuo mielenkiintoinen ja vaiherikas tarina oikein tulee päättymään!