Taivasnukke.

Muistatko sarjakuvan W.I.T.C.H ? Jos muistat ja vieläpä tykkäsit siitä, tämä saattaa kiinnostaa sinua! Täytyy myöntää, että olen herännyt sarjakuvien suhteen vasta enemmän aikuisiällä. Toki lapsena tuli luettua perus Aku Ankat, mutta Witch (anteeksi, en jaksa kirjoittaa sitä joka kerta pisteiden kanssa!) tuntui ensimmäiseltä kunnon sarjakuvalta silloin 12-vuotiaana. Ja sitähän se olikin. Se oli niin hyvä, että se on jäänyt mieliin ihan aikuisikään asti, ja on oikeastaan salakavalasti ohjaillut minua löytämään uusia sarjakuvia. ”Haluan jotain samanlaista, mitä Witch oli aikoinaan…” No, nyt olen sen löytänyt ja se on nimeltään Sky Doll.

Sky Doll on italialainen sarjakuva, jonka ovat luoneet Alessandro Barbucci ja Barbara Canepa, samat henkilöt, jotka loivat myös Witch-sarjakuvan. Ne ovat itseasiassa luotu samana vuonna 1997. Siinä missä Witch oli tarkoitettu lähinnä varhaisteini-ikäisille, halusi kaksikko tehdä jotain myös aikuisempaan makuun. Ja jotain, mikä olisi enemmän scifiä.

Lyhyesti kerrottuna sarjakuva sijoittuu kuvitteelliseen universumiin, jossa porskuttaa kaiken näköistä humanoidia. Päähenkilönä on Noa, kaunis androidi ja seksirobotti, niin kutsuttu Sky Doll. Noa huomaa pian, ettei olekkaan ihan tavallinen robotti, vaan omaa jonkin näköisiä piileviä voimia ja salaisuuksia. Samaan aikaan maailmalla riehuu sotaisia konflikteja kahden papittaren välillä, jotka tappelevat uskonnollisesta johtajuudesta. Noa onnistuu pakenemaan tyrannimaiselta omistajaltaan, törmää kahteen lähetyssaarnaajaan, jotka auttavat häntä paossa ja niin alkaa hurja seikkailu, johon sekoittuu salaisuuksia vähän joka suunnalta. Mikä on Noan todellinen tarina ja mitä kaikkea kätkeytyy uskonnolliseen kamppailuun?

Tarina on kovin moniulotteinen ja vaiherikas, niinkuin sarjakuvajuonilla on tapana ollakkin. Sitä tarkastellaan monesta kulmasta ja useamman henkilön kautta. Oma lempihahmoni on ehdottomasti sympaattinen Noa, ja tavallaan toivoisin, että hän voisi olla keskiössä vieläkin enemmän. Tosin tarinassa on muitakin hienoja hahmoja, joten ymmärrän, että se kävisi piirtäjille vähän tylsäksi.

Eniten rakastan kumminkin piirtojälkeä. Jo Witch:in ajoilla se oli yksi suurin tekijä, miksi pidin sarjakuvasta. Barbuccin ja Canepan saumaton yhteistyö piirtäjänä, värittäjänä ja käsikirjoittajina ovat kuin suurta taikuutta. Kuvitus on yksinkertaisesti lumoavaa, ja jokaisen ruudun haluaa katsoa läpi pienintäkin yksityiskohtaa myöten.

Koen, että sarjakuva on helposti lähestyttävä, ja sopii varmasti jokaiselle scifin, fantasian ja vanhojen Witchien ystävälle, vaikka muuten ei sarjakuvia juuri kuluttaisi. Mutta saa näistä varmasti irti myös vähän kokeneempikin sarjakuvanörtti, sen verran upeita nämä albumit ovat.

Albumeita on siis kaksi. Ensimmäinen Sky Doll Decade 00>10 sisältää kaikki kolme Noa-tarinaa, prologin ja lyhyt tarinan. Toissa albumissa on myöhemmin ilmestynyt neljäs tarina Sudra. Sitten on vielä Space Ship Collection, jossa on muiden piirtäjien lyhyt tarinoita kyseisestä maailmasta.

Luettavaa siis piisaa. Toivon todella, että jatkoa Noalle ja hänen ystävilleen olisi luvassa, sillä minusta viimeisin Sudra jää hieman kesken. Kaiken kaikkiaan Sky Doll on ollut upea sarjakuvalöydös! Se on kuin aikuiseksi kasvanut Witch, joka on vain parantunut vanhetessaan, mutta sama salaperäinen taika on edelleen tallella.