Ne kaikkein syvimmät unelmat

Ihmisen mieli on niin mielenkiintoinen paikka. Olen viime aikoina kyseenalaistanut aikalailla kaikki elämäni aikana tekemäni valinnat. Opiskelun musiikkilukiossa ja yliopistossa, personal trainerin opinnot, työpaikat. Päätökset jäämisestä, päätökset lähtemisestä.

Se vaati sen, että pitkän opiskelurupeaman jälkeen päätin jäädä ainakin hetkeksi osa-aikaisiin myyjän töihin, että kävin pt-opinnot toteuttaen yhden haaveistani ja sen, että pt-koulun päätyttyä päätin kieltää itseltäni opiskelun ja uusien isojen juttujen aloittamisen tietyksi ajaksi. Jotta jaksaisin, jotta olisin hetken aloillani ja näkisin metsän puilta. Pysähtyminen ja seuraavien askelien jatkuvan tavoittelemisen paussittaminen oli hyvä juttu. Kauaa sitä ei vielä ole kestänyt mutta tiedän kyllä, että tähän en jää.

Nämä asiat vaati se, että yhtäkkiä mieleni kirkastui ja näin kristallinkirkkaasti sen, mitä haluan. Oman reittini, omat kaikkein syvimmät unelmani. Kaiken sen, mikä koko ajan on siellä ollut, pinnan alla kytenyt, kaiken sen mitä alitajuntani on koittanut minulle kuiskia. Olen ollut liian kiireinen, liian ahnas, liian pinnallinen, kunnianhimoinen ja miellyttämisenhaluinen kuullakseni selvästi. Yhtäkkiä pystyn taas näkemään ja hyväksymään kaikki ne asiat, joita minä todella olen ja haluan. Ja pystyin vihdoin ottamaan itseäni niskasta kiinni ja päättämään, että alan tavoitella kaikkein syvimpiä unelmiani taakseni katsomatta ja lupia kyselemättä. Vielä en tiedä, kuinka kivikkoinen reittini tulee olemaan, mutta tiedän missä on oikea suunta. Tunnustelevin mutta niin varmoin askelin lähden kulkemaan kohti horisonttia. Tästedes minä annan muutoksen tulla sellaisena kuin se on tullakseen, minä annan palaa.

Tämän postauksen soundtrack: Frigg / Polka V

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *