Istun juuri nyt junassa matkalla kotia. En ole käyttänyt mitään nikotiinia kolmeen päivään ja se alkkaa raastaa hermoja. Huono tapahan tuo on. Tämä viikonloppu on ollut uuvuttavampi kuin monet muut. En nähnyt oikeastaan ollenkaan ystäviä. Makasin vain sängyssä ja katsoin netflixia. Sieltä tarttui mukaan muutama todella hyvä sarja.

Ensimmäinen sarja oli Russian Doll. Sarja kertoo juuri 36-vuotta täyttäneestä Nadiasta. Nadia on juhlimassa syntymäpäiviään ystävänsä luona, sieltä lähdettyään hän joutuu auton yliajamaksi. Hän herää samoista juhlista joista oli juuri lähtenyt ja kokee kaiken uudelleen. Nadia Yrittää selvittää miten pääsisi pois tästä oudosta noidankehästä.

Toisen sarja olin aloittanut jo aikasemmin mutta sain sen päätökseen vasta nyt. Sarjan nimi on Nightflyers. Sarja sijoittuu avaruuteen ja tarkoituksena on löytää sieltä uusi ihmisille soveltuva asuin paikka. Matkan aikana alukseen tulee voimakas telepaatti. Koko miehistö syyttää häntä oudoista tapahtumista aluksella mutta vastuussa on aivan joku muu.

Tänään ei oikein tekstinkään kirjoittaminen onnistu, joten siirryn suoraan runoon. Runo kertoo turhautumisesta elämään ja pienestä päihderiippuvuudesta. Runossa on myös toivoa ja ymmärrystä omaa tilaa ja elämää kohtaan.

Kaikki on mitäänsanomatonta paskaa
mutta slti on pakko vaan yrittää jaksaa.
Yritän olla selvinpäin ja selvänä
mutta elämää ei ole mahdollista edelläkäydä.
Se pitää kokea mutta ei pelätä.

Kirjoitettu:10.01.2019