Tag: minä

Kun aloin pelätä, se iski täysin yllättäen ja varoittamatta. Se tapahtui pari vuotta sitten, kun istuin kaikessa rauhassa bussissa matkalla töistä kotiin ja aloin yhtäkkiä miettiä, että jos saankin veritulpan jalkaani. Ja siinä hetkessä jalkani turtuivat. Minun olisi pitänyt lopettaa ajatuksen ruokkiminen siihen paikkaan, pelon ollessa vasta aivan pieni ja surkea. Eikä missään nimessä lähteä […]

Minä olen järkyttävä itkupilli. Kun jokin tunne on tarpeeksi voimakas – oli se sitten ilo, suru tai viha – tuppaa se kohdallani purkautumaan kyynelkanavien kautta. Itku on minulle hyvin luonnollista, se tulee kuin itsestään, ja usein. Kuinka se puhdistaakaan, rentouttaa. Keventää taakkaa ja parantaa. Itken elokuvissa, musiikkia kuunnellessa, hyvillä keikoilla, joskus jopa ihan muutenkin vaan. […]

Me ihmiset olemme varsin hassuja olioita. Tyydymme niin mukavasti tyytyväisyyteen, ettemme edes ymmärrä tavoitella onnellisuutta. Ja sitten eräänä päivänä, kiireettömänä hetkenä kun kaikki harhautukset on harhautettu, me mietimme että mitä minä tässä oikein teen. Miksi en lähde eteenpäin? Miksi, vaikka herään kuitenkin huomenaamullakin pettymykseen siitä, etteivät uneni olleet taaskaan totta. Kun menen kuitenkin iltaisin nukkumaan […]

Pitkän ahdistusjakson jälkeen tuntuu harvinaisen vapauttavalta, kun hyvänolontunne alkaa hitaasti valua takaisin päiviin. Selittämättömän haikeuden, voimattomuuden ja alakuloisuuden keskelle se tulee kohisten. Se tuntuu siltä, miltä auringon pilkistäminen pilven reunan takaa harmaasäisen viikon jälkeen näyttää. Paitsi että se viikko voi olla kuukausia, vuosia.   Se, aluksi pieni, ilo on kun saisi takaisin palan lapsuuttaan. Niin […]