Joskus kauan sitten käväisi lennokas ajatus mielessä, jospa joskus vanhempani myisivät talonsa ja me mieheni kanssa ostaisimme sen. Tuolla ajatuksella olen herkutellut aika ajoin, joskus ääneenkiin siitä on puhuttu, leikillään aluksi. Asuimme tuolloin lennokkaan ajatuksen aikaan J:n kanssa toisella paikkakunnalla, jossa olimme ostaneet oikein sopivan kokoisen paritalon puolikkaan ja remontoineet sen ihanaksi, meidän näköiseksi kodiksi. Sinne tupsahti myös kaksi ihanaa pojan palleroa, ensin yksi ja parin vuoden päästä toinen tuhisija. Seitsemän vuotta kokonaisuudessaan vietin elämästäni tuolla mieheni kotipaikkakunnalla. Haaveilin jo heti ensimmäisten vuosien aikana, että sitten joskus muutamme takaisin minun juurilleni. Vuosi 2016 toi sitten tullessaan useamman muutoksen. Myimme tuon ihanan, rakkaudella remontoidun kotimme. J sai työpaikan juuri sieltä, minne olin haaveillutkin joskus perheeni kanssa muuttavan. Lapsuuden kodistani tulisi nyt meidän pienen perheen koti, tuo lennokas ajatus vuosien takaa muuttuikin todeksi.

Remontti saa pian alkunsa.. Ensin vaihtuu ikkunat, sitten ulkovuori. Kuvissa tuo ihana, kamala koti viime syksynä kuvattuna. Tuo vieras eteinen, joka on koko kuvassa oikealla.. Sille pitäisi saada jotain piristystä, sellaista että se olisi houkutteleva ja kutsuisi vieraat kulkemaan tuota kautta. Ehkä terassin kulkusuunta vasemmalta vai jotain muuta?

Mikähän olisi ihana väri tälle kodille? Ikkunan puitteet ja ulko-ovet olen ajatellut valkoiseksi. Entäpä ikkunan pielet, sellaiset smyygit vai ne toisenlaiset (mikä se sana on)?