Katariina ponnisteli eteenpäin joka puolella loputtomiin ulottuvassa metsässä. Hän oli ollut typerä jättäessään vaellusryhmänsä. Oulangan kansallispuisto ei ollut Suomen suurimpia, mutta hän oli täysin eksyksissä. Hän ei ollut mikään auringon mukaan suunnistaja, eikä siitä olisi paljon ollut apuakaan harmaana lokakuisena päivänä. Hän oli pysähtynyt syömään eväitä noin tunti sitten ja hänen kompassinsa oli ilmeisesti jäänyt … Jatka artikkelin SATAKIELI lukemista