Dublin, be mine already!

Howdy, täällä ollaan taas! 10 päivän täydellinen kesäloma Dublinissa takana ja arkeen paluu takkuaa jälleen Helsingissä. Takkuilun takana on ikävä, motivaatiopuute ja ennenkaikkea hidas työnhakuprosessi. Omat deadlinet paukkuu Suomessa, Töölön kodissa eloa jäljellä kuukausi, jonka jälkeen olen koditon. Noh, ei olis ensimmäinen kerta, mutta olin ehkä hieman liian optimistinen työnhaun etenemisen suhteen Dubliniin lähtiessäni. Suunnitelmat oli suuret, kerätä useita työhaastatteluja Dublinin viikolle ja palata Suomeen työsopimuksen kanssa (okei, ei nyt ehkä ihan kuitenkaan), irtisanoa itseni tulevan kuun vaihteessa ja laskea päiviä muuttoon. No jep, ei menny ihan niinkuin strömsöissä. En saanut yhtään yhteydenottoa työhaastatteluihin liittyen (vaan sen sijaan makasin sohvalla kuumeen kourissa kaksi päivää).

st.paddys.jpg

Jos pitäisi nimetä huonoja puolia tai heikkouksia itsestään, niin yksi näistä olisi ehdottomasti kärsimättömyys. Mulle heti -periaatteella mennään asiassa kuin asiassa (isona poikkeuksena ammattikorkeakoulun aikaiset koulutehtävät!) ja nyt asioiden etenemättömyys ja suunnitelman puutos ärsyttää ihan suunnattomasti. Onhan mulla toki suunnitelma, mutta mun suunnitelmiin kuuluu yleensä olennaisena osana tarkat päivämäärät ja päivien lasku suunnitelmien toteutumiseen. Tällainen ”whenever you get a job” or ”soon” stressaa mua.

Puhuttiin M:n kanssa, ettei mun ole järkevää muuttaa Dubliniin reppu selässä ilman mitään varmuutta työstä. Tarvittaessa asun hänen luonaan hetken, ennenkuin saan oman kodin hankittua, mutta ennen Suomesta lähtöä minulla on oltava työpaikka tiedossa Dublinista. Säästöjä ei ole tarpeeksi siihen, että voisin asua Dublinissa muutaman kuukauden ilman työtä. Ja to be honest with you, luulin työnsaannin olevan hieman helpompaa, kuin miksi se on osoittautunut. On mulle työtä tarjolla, mutta en halua lähteä mukaan mihin vaan ja huonolla palkalla. Tiedän, että minun olisi mahdollista saada Dublinista myös hyväpalkkaista ja mielenkiintoista työtä, joten toistaiseksi jatkan niiden etsiskelyä ja koitan pysyä järjissäni odottelun kanssa. 

Tähän saakka olen hakenut töitä tekemällä työnhakuprofiilit sivustoihin kuten monter.ie, irishjobs.ie, LinkedIn ja Eures. Lisäksi olen etsinyt kiinnostavia työpaikkoja ja lähettänyt niihin työhakemuksia. Olen hionut cv:ni ja cover letterini kuntoon ja toivonut parasta. Mutta ei. ”Kiitos hakemuksestasi, mutta valitettavasti hakemuksesi on ollut unsuccessful.” Ei perusteluja. Kumpa vain tietäisin missä vika, niin en toistaisi samaa virhettää tulevissa hakemuksissani. Mut hei ei auta kuin jatkaa eteenpäin, jospa seuraavat 20 hakemusta tuottaisivat jotain tulosta!

temple bar.JPG

Pahoittelut valituksestani, välillä tää tilanne vaan turhauttaa aika lailla ja mukava välillä purkaa turhautumista muuhunkin kuin M:lle marmattamalla. Jokatapauksessa reissuni oli mitä mahtavin. Säät suosi ja M oli hurmaava. Vierailimme Belfastissa ja Wicklowssa, ja vietimme ihanaa, sitä ihan tavallista arkea yhdessä. Itse pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan kunnolla Dublinin keskustaan, jonne matkasin bussilla useampana päivänä peräkkäin turisteilemaan. Vaikka olenhan mä keskustassa käynyt ennenkin, niin näinä päivinä pääsin oikeesti vasta sisälle keskustan syvimpään olemukseen. Osallistuin myös Dublin walking tourille, jolla sain lisää tietoa kaupungin historiasta ja nähtävyyksistä. Ihana, ihana kaupunki! Pieniä miinustekijöitä (mm. case ’Aer Lingus ja kadonneen laukun metsästys’) lukuunottamatta tämä oli ehdottomasti paras Irlannin matkani tähän mennessä. Vanhenin myös vuodella, mutta ei mennä siihen sen enempää!

castle.jpg

Jospa ensi blogitekstissäni kertoisin jotain suosikkipaikoistani Dublinissa/Irlannissa. ’Til then, wish me luck! 

-U

IMG_6099.JPG

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *