Leuka rintaan

…ja kohti uusia pettymyksiä. Jotenkin niin se vanha varsinaissuomalainen sananlasku menee, vai mitä? Nyt kun on päästy yli siitä irlantilaisesta (mikä hitto siinä on että vaikka ei muista edes miehen nimeä, niin silti se on pyörinyt nyt viikon mielessä? selittäkääpä se. Ihan nimittäin typerintä tykästyä ihmiseen jonka nimeä ei tiedä ja joka asuu ihan muualla. Täysin eri juttu kuitenkin kun mun ei-niin-salainen rakkaus Jared Letoon. Ihan täysin eri juttu.), niin pitäisi varmaan alkaa hankkia niitä uusia ongelmia sitten.

Nettideitti-ilmoa en kyllä jaksa laittaa, vieläkin ne sieltä tulleet pettymykset riittävästi muistissa. Akkajumpassa ei ole vieläkään yhtään potentiaalista miestä tullut vastaan, eikä työmatkalla. Mun nykyset mieskontaktit pysyy edelleen samoissa: on se, joka pitää mut up to date uusimmista oravanpentukuvista (älkää kysykö, me vaan jaetaan tää rakkaus oraviin ja laitetaan toisillemme lähes päivittän söpöjen oravien kuvia), on se joka hieroo ja vetää mut solmuun (joo tiiän, tätä ei oikeasti lasketa koska noh, mun hieroja. Mutta se on yksi mun mieskontakteista, joten lisään listaan. Tiedän, säälittävää.)

Sitten on se, joka ei enää käy mun kanssa lounaalla (koska ei olla enää samassa paikassa töissä) niin usein kun ennen. Sitten on se, joka tulee pistään mun fillarin satulan oikeelle kohdalle kun vingun tarpeeksi pitkään (kunhan ehtii tyttöystävänsä seurasta joskus irrota). Olikohan muita?

No ei. Ei taida olla. Pitäis varmaan hankkia :D Siis Columbon lisäksi. Ei sillä että olisin tässä taas sekä eilen että tänään viettänyt laatuaikaa Columbon seurassa. 

Täällä oli joku (en nyt mutta muista että ketä se oli, mutta kuitenkin) kirjoitti pitkän listan ominaisuuksista, joita miehestä haluaa. Mäkin tein listan:

1. Pitää tykätä musta.

2. Pitää hengittää.

3. Pitää osata vaihtaa autonrenkaat (tai ainakin yrittää osata).

4. Pitää ymmärtää mun epäterveehkö suhde Columboon.

5. Pitää osata keittää kahvia. Aamulla.

Sellasta. Tiiättekö ketään, joka täyttäis mun vaatimukset?