Whinen määrä on kääntäen verrannollinen kotona vietettyyn aikaan
Mitä enemmän istuu kotona sohvalla eikä tee mitään (kun ei voi), sitä vähemmän on valittamisen aihetta. Ainakaan sellaista josta jaksaisi kirjottaa. Lähinnä tuijotan kellon viisareita ja ajattelen että minuutti minuutilta oon lähempänä sitä että pääsen pallomahasta eroon. Ja nään tytöt. Ja elämä ei ole pausella.
Toisaalta tässä kun ainoa mitä voi oikeastaan tehdä on pohtiminen ja googletus niin on tullut kyllä googletettua kaikenlaista.
Onnistuu, näyttää hankalalta.
Ei ollut.
Joo, googletin tätäkin. En varmasti ole ainoa.
Tarvittais ne turvakaukalot. Ja koitin arpoa että mitähän muuta tarvitaan, mutta ehkä fillarit ei oo vielä ajankohtaiset?
M/S Viking Grace painaa 5000 tonnia.
”Kyllä sä sit tiiät kun niitä tulee.” No en tiennyt, ja niitä tulee.
Ei ollut mitään hyvää, joten erityishyvät blogijuorut ja kommenttiboksikohut voi linkata tänne päin.
Toivon että kivunlievitys on kohdallaan. Eli kun lähden sairaalasta, kuvittelen että haikara toi lapset sängynviereen.
Pitkä on odottavan aika. Mitähän googlettaisi seuraavaksi?