Asioita, jotka olisi pitänyt tajuta mutta joita en tajunnut

Mammakaavuista, halateista ja trikoorytkyistä ei pääse eroon kun synnyttää. Niin sitä voisi kuvitella, vaikka tiedostaakin että ei se nyt noin vaan palaudu se maha takaisin lähtötilanteeseen. Mutta sitä jotenkin kuvitteli että ne ”läskihousut” menisivät jalkaan, mutta ei osannutkaan arvata että ei se pallo mihinkään katoa. Ja kadotuksensa tiellä muodostaakin roikkuvan nahkarepun. Ai että. Itsetunto, mihin juoksit?

Jäljelle jäänyt mahapussi vituttaa yllättävän paljon. Vyölaukut ovat tulossa muotiin (jos kerran ysäri on in), mutta tää versio tuskin on. Kyllä, tiedän että se katoaa. Kyllä, tiedän että siinä menee aikaa. Mutta sepä ei vähennä harmitusta yhtään se.

Kun väsymys menee yli, ei saa unta mutta väsyttää jatkuvasti. Melatoniini, kokeillaan sitä.

Sanat ”meidän takia ei tarvi sitten siivota” ärsyttävät aivan älyttömän paljon. Tietenkin mä siivoon kun tulee vieraita. Mutta pääasiassa mä siivoon koska on kivampi tuijottaa tiskipöytää päivät kun se tiskipöytä on siisti eikä tursua astioita. Ennen siivosin muiden takia, nyt itselleni.

Päivät kahden seuralaisen kanssa voivat olla yllättävän yksinäisiä ja pitkiä. Tää tuli kyllä puskista. Kertakaikkiaan.