Ei hemmetti

Mä tajusin vasta äsken kun kävin uudessa lähikaupassa, että mun tarvii opetella uusia rutiineja! Se on ihan kamalaa! En tiiä enää mitä tuolla kaupassa on missäkin, kuka on kiva myyjä ja kuka ei, kenen kassa on nopein, mistä saa varrasleipää ja mistä löytyy mätitahna. Ei yhtään hyvä tämä nyt. Mutta oon tehnyt pieniä hankintoja uuteen kotiin. Ja pakannut viisi laatikkoa vanhassa kodissa ja yhden jätesäkin. Näyttää tosi hyvältä siis.

Vähän keittiöasioita. Multa puuttu tollaset keittolautasestakin käyvät kipot, ja satuin löytämään niitä eurolla kappale. Lisäksi kaksi säilytyskeppoa, vain koska ne oli pinkkejä.

Kuukunanmunat on menossa vielä seinälle, mutta toistaiseksi ovat tuossa tiskialtaan yllä olevalla hyllyllä.

Tätä mä en pysty puolustaan mitenkään. Mutta kokosin itse.

Mun piha! Se on tuossa toinen palsta pensasaidasta laskettuna. Kävin kaverin kanssa tänään raikkoamassa raparperisatoa, ja nyt mulla on muovikassillinen raparperia. Mitähän siitäkin sitten vois tehdä, ei mitään hajua. Ehkä mehua? Tai simaa, äiti osaa tehdä sitä ainakin. Mutta sitten siellä oli punaviinimarjoja, karviaisia ja mustaviinimarjoja, joten kai sitä joutuu marjanpoimintaan tässä kohta.

Muuttopuuhat jatkukoon, miehenetsintä on nyt vähän toisella sijalla. Tosin ensi viikolla pitäisi olla kolmet treffit. Ehkä.